Globaalit alustat vahvistavat otettaan pohjoismaisista mediamarkkinoista

13.10.22 | Uutinen
Digitala nyhetsmedier
Photographer
Michael Bager/Jysk Fynske Medier/Ritzau Scanpix
Googlen ja Facebookin kaltaiset globaalit alustayritykset ovat vahvistaneet taloudellista ja teknologista asemaansa Pohjoismaiden mediamarkkinoilla viiden viime vuoden aikana. Selvä enemmistö digimainonnan investoinneista ohjautuu nykyisin globaaleille alustayrityksille kotimaisten mediayritysten sijasta. Tämä ilmenee Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Göteborgin yliopiston Nordicom-keskuksen uudesta raportista.

Ruotsinkielinen raportti ”Nordiska nyhetsmedier i global konkurrens: Nyhetsjournalistikens villkor i den digitala plattformsekonomin” osoittaa, että Pohjoismaiden mediamarkkinoilla on tapahtunut suuria muutoksia vuoden 2016 jälkeen.

– Globaalien alustayritysten nykyinen asema Pohjoismaiden mediamarkkinoilla mahdollistaa sen, että ne voivat vaikuttaa digitaalisen mediamarkkinan kilpailuoloihin keskeisiltä osin, sanoo Tobias Lindberg. Hän työskentelee tutkijana Nordicomissa, joka on Göteborgin yliopiston yhteydessä toimiva pohjoismainen mediatutkimuskeskus.

Google, Apple ja Facebook muutoksen ajureina

Pohjoismaisten mediamarkkinoiden kehityksen ajureina ovat toimineet alustayritykset, kuten Alphabet (Google), Apple ja Meta (Facebook). Niiden strategiat ja toimintatavat ovat vaikuttaneet muun muassa mainosmarkkinoiden infrastruktuureihin, mainostajien päätöksiin markkinointibudjettien käyttökohteista sekä tapoihin, joilla suuri yleisö seuraa uutisia. Alustayritykset ovat viiden vuoden aikana vahvistaneet otettaan mainos- ja yleisömarkkinoiden digitaalisesta infrastruktuurista ja kasvattaneet samalla tuntuvasti osuuksiaan mainosinvestoinneista.

Ruotsissa noin 72 prosenttia digimainontaan varatuista rahoista ohjautui viime vuonna ulkomaisille alustoille. Suomessa ja Tanskassa osuus on arviolta 64 ja Norjassa noin 59 prosenttia. Färsaarilla, Grönlannissa ja Islannissa alustojen osuus mainosinvestoinneista oli pienempi.
 

Kannattavuus parantunut

Monet pohjoismaiset mediayritykset ovat samalla vahvistaneet taloudellista asemaansa sitten vuoden 2016. Yhtenä syynä kannattavuuden parantumiseen on uusi tulovirta, joka on syntynyt verkkouutisten maksullisuuden yleistymisestä.

Raportti osoittaa niin ikään, että suurten Pohjoismaiden isot mediakonsernit ovat onnistuneet parhaiten pyrkimyksissä, joilla digikäyttäjiä on ohjattu maksamaan toimituksellisesta sisällöstä. Kannattavuuden vahvistumista selittää myös se, että mediayritykset ovat leikanneet kustannuksiaan.

Koko tutkimus esitellään raportissa ”Nordiska nyhetsmedier i global konkurrens”.

Raportin esittely pohjoismaisessa mediakonferenssissa 18. marraskuuta

Nordicomin tutkija Tobias Lindberg esittelee raporttia Oslossa järjestettävässä konferenssissa 18. lokakuuta. Konferenssin otsikkona on ”Vahvempaa demokraattista keskustelua – teknologiajättien vaikutusvalta ja pohjoismaiset ratkaisut”, ja sitä voi seurata suorana verkossa. Konferenssin järjestää Norjan hallitus osana Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden ohjelmaa, ja siihen osallistuu kulttuuri- ja tasa-arvoministeri Anette Trettebergstuen. Konferenssiin voi osallistua paikan päällä Oslossa (ilmoittautuminen vaaditaan) tai etänä oheisen linkin kautta.

Uutta tietoa kaivataan

Raportti on yksi monista yhteispohjoismaisista aloitteista, joilla Pohjoismaiden kulttuuriministerit pyrkivät saamaan uutta tietoa teknologiajättien ja uusien digialustojen vaikutuksesta demokraattiseen keskusteluun Pohjoismaissa ja uutismedioissa. Se on yksi painopistealueista ministerien kulttuuripoliittisessa yhteistyöohjelmassa ”Taide ja kulttuuri – kestävän kehityksen vauhdittajat Pohjolassa 2021–2024”.