Kohti terveellisiä ja kestäviä ruokavalioita – uusinta uutta pohjoismaisista ravitsemussuosituksista
Rune Blomhoff osallistui terveellisiä ja kestäviä ruokavalioita käsitelleeseen paneelikeskusteluun COP27-kokouksen pohjoismaisessa paviljongissa.
Mitä pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat, ja miksi ne ovat tärkeitä?
”Pohjoismaiset ravitsemussuositukset” (NNR) on neuvoa-antava kansainvälinen raportti, joka tarjoaa kansallisille viranomaisille laadukasta tieteeseen perustuvaa tietoa. Pohjoismaiset suositukset ovat jo vuosikymmenten ajan muodostaneet keskeisen tieteellisen perustan kansalliselle ruoka- ja terveyspolitiikalle viidessä Pohjoismaassa ja kolmessa Baltian maassa. Ne pohjustavat esimerkiksi kansallisia ravitsemussuosituksia, ruokasuosituksia, elintarvikemerkintöjä, verotusta ja sääntelyä, koulutusta, valvontaa sekä tutkimusta. Suositusraporttia on päivitetty kahdeksan–kymmenen vuoden välein, koska tutkimusala kehittyy nopeasti ja tutkimussynteesien laatimiseen saadaan koko ajan parempia menetelmiä. Raportin uusi versio ilmestyy kesäkuussa 2023.
Mikä erottaa tämän raportin aiemmista?
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten uusi versio (NNR2022) nojaa edellisen version luomaan vahvaan perustaan, mutta siihen on tehty useita parannuksia ja laajennuksia. Tieteellisen tiedon tiivistämiseen liittyvä metodologia on kehittynyt tuntuvasti. Uudessa versiossa käytetyt menetelmät ovat paljon systemaattisempia, avoimempia ja läpinäkyvämpiä, ja niihin liittyy runsaasti tarkastuksia ja hyväksymiskierroksia. Hankkeen tutkijamäärä on kasvanut huomattavasti ja lähentelee nyt 400:aa. Toinen iso ero aiempiin raportteihin verrattuna on kestävän kehityksen sisällyttäminen. Olemme lisänneet raporttiin myös erillisiä taustakatsauksia koliinista, joka on ”uusi” ravintoaine ja ravintokuitu. Lisäksi olemme laajentaneet ruokasuositusosiota lisäämällä 15 uutta elintarvikeryhmäkatsausta ateriamallien ja ruokavaliomallien lisäksi.
Voitko kuvailla uuden version tekoprosessia ja metodologiaa?
Käytimme hankekauden koko ensimmäisen vuoden siihen, että kehitimme tieteellisen näytön tiivistämisen metodologiaa. Määrittelimme menetelmät – kriteerit laadukkaimpien tieteellisten katsausten sisällyttämiselle ja poissulkemiselle – ja nimesimme nämä raportit ”ehdot täyttäviksi systemaattisiksi katsauksiksi”. Kyse on usein laajoista, satojen sivujen pituisista teknisistä raporteista, joissa käsitellään tiettyjä suppeita tutkimuskysymyksiä. Taustakatsausten laadunvarmistukseen sisältyy vertaisarviointia ja julkisia kuulemisia. Yli 60 taustakatsausta sekä lopullinen suositusraportti ovat käyneet läpi kahdeksan viikkoa kestävät julkiset kuulemiset ennen kuin suositukset julkaistaan kesäkuussa 2023. Entistä parempi metodologia on herättänyt useiden suurten terveysviranomaisten kiinnostuksen ympäri maailmaa, ja pohjoismaiset ravitsemussuositukset on hyväksytty tärkeäksi kansainväliseksi auktoriteeriksi työssä, jossa harmonisoidaan ravitsemussuositusten ja ruokasuositusten kehitystyön metodologiaa.
Keitä ovat hankkeeseen osallistuvat asiantuntijat?
Periaatteenamme on olla julkistamatta taustakatsausten tekoon osallistuvien tutkijoiden nimiä ennen kuin katsaukset on julkaistu. Työ herättää valtavasti kiinnostusta sidosryhmien, teollisuuden, organisaatioiden ja yksityishenkilöiden keskuudessa, emmekä halua altistaa tutkijoiden näkemyksiä vaikuttamiselle tai lobbaukselle. Kaikkia sidosryhmiä pyydetään sen sijaan kommentoimaan taustakatsauksia julkisissa kuulemisissa, jotta kommentointi olisi avointa ja läpinäkyvää. Kaikki kirjoittajat, vertaisarvioijat ja asiantuntijaryhmät julkistetaan toki sen jälkeen, kun katsaukset on julkaistu.
Millä tavoin työssä huomioidaan eri kestävyysnäkökohdat, ja miksi kestävä kehitys on tärkeää pohjoismaisten ravitsemussuositusten kannalta?
Pohjoismaiden ministerineuvosto pyysi meitä sisällyttämään ruokasuosituksiin kestävyysnäkökohdat, koska ruokajärjestelmät (eli kaikki vaiheet alkutuotannosta ruoan kulutukseen ja jätteeksi päätymiseen) vaikuttavat merkittävästi kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin. Kansainväliset ruokajärjestelmät tuottavat esimerkiksi yli kolmasosan kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, ja ne ovat pääasiallinen syy luontokatoon. Keskitymme erityisesti siihen, miten Pohjoismaiden ja Baltian maiden ruokajärjestelmät vaikuttavat näihin ympäristöhaasteisiin. Tarkastelemme niin ikään kestävän kehityksen sosioekonomisia ulottuvuuksia. Olemme rekrytoineet Pohjoismaista ja Baltian maista suuren joukon kestävän kehityksen tutkijoita laatimaan alan taustakatsauksia.
Millä tavoin kestävä kehitys sisällytetään pohjoismaisten ravitsemussuositusten uuteen versioon?
Olemme harkinneet kestävän kehityksen sisällyttämisen metodologiaa hyvin tarkkaan. Meille ehdotettiin matemaattiseen mallinnukseen perustuvaa lähestymistapaa, mutta se ei ole vielä riittävän kehittynyt. Kyseiseen mallinnukseen sisältyy lisäksi usein ”mustia laatikkoja”, joista ei ilmene läpinäkyvästi suositusten asettamisen taustalla olevat perusteet. Siksi päädyimme siihen, että tarkastelemme ensin erikseen terveysvaikutuksia ennen kuin pohdimme kestävän kehityksen ekologista ulottuvuutta. Lopuksi käsittelemme muita kestävyysnäkökohtia. Olemme läpinäkyviä ja toteamme loppuraportissa selkeästi, mikäli ja millä tavoin kestävyysnäkökohdat ovat vaikuttaneet terveyspohjaisiin suosituksiin.
Teette uudessa raportissa yhteistyötä Chatham Housen kanssa. Miten varmistatte sen, että suositukset ovat sovellettavissa pohjoismaiseen ja baltialaiseen kontekstiin?
Valtaosa suositushankkeen kestävyysasiantuntijoista on Pohjoismaista ja Baltian maista, ja he ovat erittäin päteviä paikallisia osaajia. Kestävää kehitystä ei kuitenkaan voida tarkastella vain paikallisesti. Yli puolet kuluttamastamme ruoasta on tuontitavaraa, ja ruoankulutuksella on valtava vaikutus kestävän kehityksen kaikkiin ulottuvuuksiin monilla maailman haavoittuvista alueista. Näin ollen ympäristöulottuvuutta on tarkasteltava myös globaalissa kontekstissa. Olemme tehneet Chatham Housen kanssa yhteistyötä juuri siksi, että kestävyysalan viidestä taustakatsauksesta kahdessa huomioitaisiin globaali näkökulma. Chatham Housen kiinnittäminen hankkeeseen perustui huomattavaan aineistohakuun, johon sisältyi tieteellistä ja harmaata kirjallisuutta. Tunnistimme siinä yhteydessä useita maailman johtavia itsenäisiä tutkimuslaitoksia, joilla on kokemusta kestävän kehityksen tutkimussynteeseistä. Toteutimme tavanomaisen hankintaprosessin, joka oli tutkimushankkeiden virallisten hankintamenettelyjen mukainen, ja valitsimme tarkan pohdinnan jälkeen toimittajaksi Chatham Housen.
Mitä NNR2022-raportin julkistamisen jälkeen tapahtuu?
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset eivät ole kansallisia suosituksia, vaan kansallisille viranomaisille suunnattua tieteellistä neuvontaa. Suositusraportin viimeistelyn ja luovuttamisen jälkeen Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisten viranomaisten täytyy panna tieteelliset neuvot täytäntöön kansallisessa politiikassaan. Ravitsemussuositukset on perinteisesti tavattu muuntaa kansallisiksi suosituksiksi sellaisenaan. Ruokasuositusten sanamuodoissa taas on yleensä enemmän maakohtaista joustoa. Tieteellinen perusta on sama, mutta ruokasuosituksissa on otettava huomioon myös paikallinen konteksti. Kestävän kehityksen osalta maat saattavat myös haluta priorisoida asioita eri tavalla paikallisen kontekstin mukaan.
Tarkastelemme niin ikään kestävän kehityksen sosioekonomisia ulottuvuuksia. Olemme rekrytoineet Pohjoismaista ja Baltian maista suuren joukon kestävän kehityksen tutkijoita laatimaan alan taustakatsauksia.
Tietoa pohjoismaisista ravitsemussuosituksista
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR) muodostavat tieteellisen perustan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kansallisille suosituksille, jotka koskevat ravintoaineiden saantia ja ruokasuosituksia. Pohjoismaiden välinen kansainvälinen yhteistyö on tuottanut viisi aiempaa versiota suosituksista.
Ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1980, ja suositukset saavat paljon kansainvälistä huomiota. Päättäjät, tutkijat ja opiskelijat eri puolilta maailmaa ovat ladanneet viimeisimmän, vuonna 2012 julkaistun version yli 100 000 kertaa.
Ravitsemussuositusten uusi versio on määrä julkaista kesäkuussa 2023. NNR2022 sisältää päivitetyt suositukset, jotka koskevat energiansaantia sekä makro- ja mikroravintoaineita, ja se tarjoaa näyttöperustan kansallisille ruokasuosituksille sekä ylipainon, lihavuuden, kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden sisällyttämiselle ruokasuosituksiin.
