Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulossa vuonna 2022 – tule mukaan työhön

Ravitsemussuositukset kuvaavat sitä, millainen ruokavalio edistää terveyttä. Suosituksissa on ravintoaineiden saantisuosituksia ja fyysistä aktiivisuutta koskevia neuvoja kuluttajille ja julkiselle sektorille. Suosituksia käytetään myös pohjoismaisen Avaimenreikä-ravitsemusmerkin, tanskalaisen Fuldkornslogoet-täysjyvämerkin ja suomalaisen Sydänmerkin pohjana. Merkinnät auttavat kuluttajia tekemään terveellisiä valintoja, ja elintarviketuottajat voivat parantaa merkintäkriteerien avulla omaa tuotekehitystään.

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki toteaa, että ruoan terveys- ja ympäristövaikutukset puhuttavat nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Pohjolan väestö ja elintarviketuottajat edellyttävät viranomaisilta yleishyödyllisiä suosituksia, jotka perustuvat tutkimusnäyttöön. Siksi aloitamme avoimen prosessin, joka pohjustaa Pohjoismaiden ravitsemuspolitiikkaa ja sitä kautta terveitä ja kestäviä ruokailutottumuksia tulevina vuosina, Lehtomäki sanoo. Hän painottaa, että pääministerit haluavat vahvistaa pohjoismaista ilmastoyhteistyötä.

– Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin liittyvä työ edistää siten visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue.

Ensimmäiset pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 1980, ja ne herättivät maailmalla paljon kiinnostusta. Nykyiset suositukset julkaistiin vuonna 2012, ja päättäjät, tutkijat ja opiskelijat eri puolilla maailmaa ovat ladanneet julkaisun jo yli 100 000 kertaa. Uudet tutkimustulokset sekä kestävään kulutukseen ja tuotantoon liittyvän tiedon karttuminen antavat nyt aihetta uuteen tieteelliseen arviointiin ja suositusten päivittämiseen.

– Käynnistymässä on valtava urakka, sanoo Norjan terveysviraston osastonjohtaja Henriette Øien. Hän luotsaa Nordic Nutrition Recommendations (NNR) 2022 -ohjausryhmää.

 Uusia ruoka- ja terveystutkimuksia tulee koko ajan, ja nyt on tärkeämpää kuin koskaan tehdä järjestelmällinen läpikäynti ravitsemusalan tietopohjasta, Øien huomauttaa.

Pohjoismaiden haasteena on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys, joka on myös YK:n kestävän kehityksen tavoite nro 12. Uusissa suosituksissa on siksi tarkoitus selkeyttää ravinnon ja kestävän kehityksen yhtymäkohtia. Sama koskee painonhallintaa ja ylipainon vähentämistä.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten uusi versio syntyy yli sadan asiantuntijan työpanoksesta. Hanketta johtaa Oslon yliopiston professori Rune Blomhoff, ja kullakin Pohjoismaalla on kaksi edustajaa työryhmässä ja yksi edustaja ohjausryhmässä. Pohjoismaiset ja kansainväliset asiantuntijat käyvät läpi ravitsemusalan uusimman tutkimustiedon. Yhteistyössä tähdätään avoimuuteen ja tieteellisyyteen, ja päätelmistä ja tuloksista tulee selvästi ilmetä niiden vahva tieteellinen perusta.

Prosessin on määrä olla avoin. Kaikki kirjeenvaihto käydään julkisessa sivustossa, josta voi nähdä, mitkä tahot pyrkivät vaikuttamaan suosituksiin.

– Ravitsemussuositusten tietopohjan käsittelyä on syytä avata, jotta väestö voisi luottaa antamiimme neuvoihin, Øien sanoo.

Työn ensivaiheessa on tarkoitus rajata ja tunnistaa teemat ja ravintoaineet, joista on syytä tehdä uusi, laaja ja järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus.  Uusiin terveyshaasteisiin ja uuteen tutkimusnäyttöön liittyviä tärkeitä teemoja on mahdollista ehdottaa 1. marraskuuta 2019 saakka. 

Työ perustuu siihen, että pohjoismaiset ja kansainväliset tutkijat toimivat hankkeessa asiantuntijoina. Tutkijoita kehotetaankin hakemaan yhteistyön tieteellisiksi asiantuntijoiksi viimeistään 1. marraskuuta. Työhön sisältyy järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten teko sekä julkaisun kirjoittaminen ja läpikäynti.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset muodostavat Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kansallisten ruoka- ja ravintoainesuositusten tieteellisen perustan. Viiden Pohjoismaan välinen yhteistyö on tuottanut aiemmin jo viisi versiota pohjoismaisista ravitsemussuosituksista.