Malmiradan tasonnosto tärkeää Pohjolan vihreän siirtymän onnistumiseksi

Ruotsin Norrbottenissa tarvitaan seuraavien 20 vuoden aikana arviolta noin 700 miljardin kruunun investoinnit infrastruktuuriin. Päivittäistavaroiden ja lääkkeiden kuljettaminen Pohjois-Norjaan on kasvussa, suunnitteilla on uusia suoria tavarajunayhteyksiä Narvikista Manner-Eurooppaan ja Kiinaan, ja Norjan kala- ja äyriäisteollisuus on laajentumassa.

Yksiraiteisella ja sähköistetyllä Malmiradalla on paikoin varsin lyhyet kohtauspaikat ja ikääntymään päässyt infrastruktuuri, ja sillä liikennöi pitkiä, raskaita ja hitaita malmijunia. Lisäksi rataa käyttävät pitkät tavarajunat sekä lyhyet ja nopeammat henkilöjunat. Malmiliikennettä on vaikea ohjata muualle.

Malmirata on ruotsalaisen LKAB-kaivosyhtiön mukaan pullonkaula, kun ajatellaan elinkeinoelämän nykyisiä tarpeita, Norrbottenin tulevia teollisuuspanostuksia sekä Pohjois-Norjan ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämää. LKAB:n strategisista hankkeista vastaava johtaja Bo Krogvig katsoo, että uusiin infrastruktuuri-investointeihin on pakottava tarve.

– Ellei Malmiradan tasoa nosteta, Norrbottenin teollisuus uhkaa menettää johtoasemansa Euroopan ilmastosiirtymässä. Samalla heikentyvät mahdollisuudet saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet. Yksistään LKAB:n investointiohjelma mahdollistaisi hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen 35 miljoonalla tonnilla, Krogvig sanoo.

LKAB esitteli ongelmaa Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnalle kesäkuun lopussa. Valiokunnan puheenjohtaja Pyry Niemi sanoo suoraan, että asialle on tehtävä jotakin ja toimeen on tartuttava heti. Hän korostaa myös, että kyseessä ei ole vain Ruotsin vaan koko Pohjoiskalotin yhteinen asia.

– Malmiradan tasonnosto on yhteispohjoismainen hanke, joka luo kasvua koko Pohjoiskalotilla ja kaikissa kolmessa maassa. Hanke on tärkeä, kun Norja pyrkii kasvattamaan lohi- ja muiden kalataloustuotteiden vientiä Ruotsin kautta. Lisäksi se on tärkeä Pohjois-Norjan tavarantoimitusten sekä jatkuvasti kasvavan henkilöliikenteen ja osaajien saatavuuden kannalta. Kaikki tämä lisää liikennetarpeita ja täysin oikeutettuja vaatimuksia infrastruktuurin vahvistamiseksi, Niemi sanoo.

Kestävä kehitys on keskeistä ja infrastruktuuri ratkaisevassa asemassa, jotta Pohjola voisi saavuttaa Pariisin sopimuksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Niitä tarvitaan yhtä lailla, jotta Pohjolasta tulisi oman visionsa mukaisesti maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Pyry Niemi korostaa, että selkeiden toimintapuitteiden luomisella on kiire.

– Liikenneverkkoon liittyvän epävarmuuden jatkuminen pistää epäilemään kykyämme saavuttaa tavoitteet fossiilittomuudesta ja vakaasta kasvusta. Malmiradan tasonnosto on ratkaisevan tärkeää, jotta voisimme selättää ilmastohaasteet ja taata samalla suunnitellut teollisuusinvestoinnit. Pohjola tarvitsee uutta alkua pandemian jälkeen. Nyt on aika tehdä Malmiradasta kaksiraiteinen, Niemi toteaa lopuksi.