Onko pohjoismaisessa kriisiyhteistyössä parantamisen varaa?

Yhteistyöministerien kokousta johtanut Suomen pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist on huolissaan siitä, että koronakriisin torjumiseksi vaaditut toimet koettelevat erityisesti Pohjoismaiden välisiä raja-alueita.

– Olemme nyt tilanteessa, jollaista kukaan ei olisi osannut ennustaa vielä vuosi sitten, hän toteaa. Nyt on kuitenkin katsottava eteenpäin ja opittava saaduista kokemuksista. Meidän on oltava paremmin varautuneita, kun seuraava kriisi koittaa. Puheenjohtajamaa Suomen tavoitteena on luoda mekanismeja, joilla voimme vastata ilmeneviin haasteisiin entistä paremmin yhdessä.

Suomen puheenjohtajakaudella aiotaan vahvistaa Pohjoismaiden ministerineuvoston rajaesteneuvoston ja pohjoismaisten yhteistyöministerien välistä vuoropuhelua. Nyt on jo päästy yksimielisyyteen siitä, että pandemian aiheuttamia konkreettisia ongelmia seurataan alueella jatkuvasti ja järjestelmällisesti. Yhteistyöministerit tutustuivat torstain kokouksessaan rajaesteneuvoston teettämään selvitykseen, joka käsittelee raja-alueiden ongelmia.

Ministerit keskustelivat niin ikään pohjoismaisesta varautumisyhteistyöstä. Alalla tehdään jo nyt yhteistyötä, mutta pandemia-aika on osoittanut, että yhteistyön tiivistäminen voisi hyödyttää Pohjoismaita ja tuoda lisäturvaa tulevien kriisien varalta.

Suomi ehdotti siksi selvityksen teettämistä Pohjoismaiden nykyisestä varautumisyhteistyöstä. Selvityksen tarkoituksena olisi saada selkeämpi kuva nykytilanteesta ja arvioida parhaita tulevia kehitysmahdollisuuksia.

– Yhteistyön kehittämiseen on hyvät edellytykset. Kohtaamamme haasteet muistuttavat toisiaan, joten yhteistyön syventämistä kannattaa selvittää, Thomas Blomqvist sanoo. Haluamme Suomen puheenjohtajakaudella edistää tätä asiaa laajapohjaisesti, jotta saisimme kestäviä tuloksia pitkällä aikavälillä.