Pohjoismaat haluavat vastata globaaleihin kriiseihin luontopohjaisilla ratkaisuilla

Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit tapasivat Helsingissä 2. marraskuuta. Lähialueellamme käytävä sota on kasvattanut pohjoismaisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön merkitystä, kun ilmasto- ja ekokriisin päälle on tullut energiakriisi. Luontopohjaiset ratkaisut vaikuttavat sekä ilmasto- että ekokriisiin, minkä lisäksi ne tuottavat yhteiskunnallista hyötyä. Ratkaisuista voidaan mainita viherkatot, soiden ennallistaminen ja kosteikkojen perustaminen hulevesien keräämiseksi ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit sitoutuivat Helsingin-kokouksessaan edistämään sitä, että luontopohjaiset ratkaisut nousisivat keskeiselle sijalle uudessa kansainvälisessä biodiversiteettisopimuksessa.

– Ilmastonmuutos ja luontokato ovat suurimmat haasteet, jotka maailmalla on edessään. Jos haluamme ratkaista nämä eksistentiaaliset kriisit, ilmasto- ja ekokriisiä on tarkasteltava kokonaisuutena. Meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia työssä, jossa aikamme suuria ilmasto-, ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita ratkotaan luonnon omilla menetelmillä. Tämä on asia, jota aiomme ajaa yhdessä niin paikallisesti kuin globaalistikin, sanoo Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Espen Barth Eide.

Ministerit keskustelivat kokouksessaan nelivuotisesta pohjoismaisesta Luontopohjaiset ratkaisut -ohjelmasta, jonka on määrä tuottaa tarvittava tietopohja ratkaisujen käytön lisäämiseksi. Tärkeänä osatekijänä on kunkin Pohjoismaan parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen ja niistä oppiminen.

– Ohjelman tuottama tietopohja voi auttaa Pohjoismaiden viranomaisia, yrityksiä ja kansalaisyhteiskuntaa monistamaan hyväksi havaittuja luontopohjaisia ratkaisuja. Se taas auttaa toteuttamaan visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin alue vuoteen 2030 mennessä, Eide sanoo.

Työ ei toki lopu siihen. Ministerit lähettävät myös hallitustenvälisille luontopaneelille (IPBES) kannanoton, jossa he kehottavat paneelia kokoamaan yhteen ja julkistamaan meriekosysteemien vahvistamista koskevan tutkimustiedon. Meriekosysteemeillä on tärkeä merkitys hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa, ja ministerit haluavat kohdistaa huomiota suojelu- ja ennallistamistoimiin.

– Pohjoismaiden on tehtävä voitavansa, jotta maailman tahti ei herpaantuisi ilmastopäästöjen leikkaamisessa. Lisäksi tarvitsemme vahvan ja tehokkaan kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen, jossa asetetaan globaaleja luontotavoitteita, sanoo Ruotsin ympäristö- ja ilmastoministeri Romina Pourmokhtari.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mullistanut turvallisuuspoliittisen tilanteen ja kansainvälisen yhteistyön. Samalla se on nostanut energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja ja tehnyt energiapolitiikasta päivänpolttavan turvallisuuspoliittisen kysymyksen. Uusi turvallisuuspoliittinen tilanne on vahvistanut pohjoismaista yhteistyötä ja tehnyt siitä entistä ajankohtaisempaa uusilla osa-alueilla. Ennen kaikkea se on vahvistanut pohjoismaista ympäristö- ja ilmastoyhteistyötä.

– Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on tehnyt Pohjoismaiden välisestä yhteistyöstä uudella tavalla merkittävää. Tukeudumme nyt sekä energiahuollossa että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhä läheisemmin pohjoismaisiin ystäviimme. Pohjoismailla on myös tärkeä globaalin edelläkävijän rooli, kun rakennamme ulkomaisesta fossiilienergiasta vapaita yhteiskuntia, toteaa Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.