Uusiutuviin liittyvää energiayhteistyötä korostettiin COP28-kokouksessa

Pohjoismaiden ministerineuvostoa edustanut Ebba Busch päätti COP28:n pohjoismaisessa paviljongissa järjestetyn energiatapahtuman 5. joulukuuta. Tapahtuman lähtökohtana oli Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) vuotuinen raportti World Energy Outlook. Tämänvuotisen raportin yhtenä keskeisenä päätelmänä on se, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on yhä mahdollista, mutta kiirettä pitää. Ruotsilla ja muilla Pohjoismailla on kaikilla kunnianhimoiset tavoitteet, joihin sisältyy uusiutuvan energian lisärakentamista. Ruotsi aikoo painaa päästönsä nettonollaan jo vuonna 2045. Siirtymä vaatii teollisuuden ja liikenteen huomattavaa sähköistämistä, ja sähkönkulutuksen on arvioitu kaksinkertaistuvan. Busch korosti, että nyt tarvitaan valtavia investointeja vakaaseen energiajärjestelmään, joka kykenee toimittamaan sähköä aina tarpeen mukaan. Ruotsi panostaa siksi muun muassa ydinvoimaan, jolla voidaan täydentää tuuli- ja aurinkovoiman sekä muun uusiutuvan energian tuotantoa.

Sähköistäminen mainitaan usein vihreän siirtymän moottoriksi. Muitakin ratkaisuja kuitenkin tarvitaan, jotta liikenteestä ja teollisuudesta tulisi päästöttömiä ja energiankulutuksen luontohaitat olisivat mahdollisimman pienet. Pohjoismaissa on suuri yksimielisyys siitä, että uusiutuvan energian lisärakentaminen on välttämätöntä, jotta maista tulisi vähäpäästöisiä yhteiskuntia vuoteen 2050 mennessä. Tahtia on myös kiristettävä huomattavasti. Pohjoismailla on jo kunnianhimoiset tavoitteet sähköntuotannon lisäämiselle, mutta ne kohtaavat vastarintaa, kun ihmiset kokevat jäävänsä osattomiksi. 

– Kaikkien Pohjoismaiden on varmistettava lähivuosina kansalaisten tuki sähköntuotannon lisäämiselle, toteaa Pohjoismaisen energiantutkimuksen (NEF) toiminnanjohtaja Kevin Johnsen.  

Myös vedystä voi tulla tärkeä osaratkaisu. DNV:n mukaan maailmassa tarvitaan kahdeksan kertaa nykyistä enemmän vetyä, jotta tavoite yhteiskuntien vähäpäätöisyydestä toteutuisi vuoteen 2050 mennessä. Tuotanto taas vaatii infrastruktuuria, ja Pohjoismailla voi olla tässä merkittävä rooli. Sintef-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Sigrid Lædre toteaa, että Pohjoismailla on hyvät edellytykset hyödyntää vetytalouden potentiaali: jos Pohjoismaat tekevät tiivistä yhteistyötä yli maarajojen, ne voivat ottaa johtoaseman eurooppalaisessa vetypanostuksessa, Lædre kirjoittaa Sintefin artikkelissa. Vety on tärkeä energianlähde vihreässä siirtymässä, ja se voi avittaa siirtymistä päästöttömiin ratkaisuihin teräs- ja kemianteollisuudessa sekä muilla toimialoilla, joilla energiamurroksen toteuttaminen on erityisen haasteellista. Pohjoismaiden energiaministerit ovat antaneet vetytaloudelle nostetta yhteispohjoismaisella panostuksella. Kiinnostus olikin suurta, kun Pohjoismainen energiantutkimus julkisti vetyinfrastruktuurin toteuttamiseen liittyvän rahoitushaun.

– Nordic Hydrogen Valleys as Energy Hubs on tutkimusohjelma, joka tarkastelee vedyn koko arvoketjua tuotannosta kulutukseen. Tällä hetkellä ohjelma rahoittaa viittä hanketta, jotka luovat yhdessä perustan pohjoismaisille vetytalouden keskittymille. Ohjelman on määrä kartuttaa tietämystä, joka mahdollistaa vedyn käyttämisen päästöttömänä energianlähteenä Pohjoismaissa, Kevin Johnsen sanoo.