Ympäristö- ja ilmastoyhteistyö ei tunne rajoja
De nordiske klima- og miljøministre på møde i Oslo d. 1. november 2023.
– Tekemällä yhteistyötä Pohjoismaat voivat vauhdittaa täytäntöönpanoa ja nostaa tavoitetasoa kansainvälisissä prosesseissa. Velvollisuutemme tehdä ympäristö- ja ilmastoyhteistyötä ulottuu kauas omien rajojemme ulkopuolelle, Islannin ympäristö-, energia- ja ilmastoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson sanoi tämänpäiväisen kokouksen jälkeen.
Pohjoismaat ovat pyrkineet jo vuosien ajan vahvistamaan kansainvälisiä sitoumuksia, jotka liittyvät muovisaastumisen vähentämiseen. Työtä on tehty sekä pohjoismaisen yhteistyön piirissä että viimeksi Norjan ja Ruandan johtamassa korkean tavoitetason koalitiossa.
– Muoviroskaa on kaikkialla. Ellemme ota käyttöön uusia ja tehokkaita valvontatoimia, muovisaastuminen lähes kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana. Pohjoismaat ajavat yhdessä korkeaa tavoitetasoa kansainvälistä muoviroskasopimusta koskevissa neuvotteluissa. Meidän on suojeltava ympäristöä ja ihmisten terveyttä vähentämällä muovin tuotantoa ja kulutusta, varmistamalla turvallinen ja kiertotalouspohjainen siirtymä sekä lopettamalla muovisaastuminen vuoteen 2040 mennessä, sanoo Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Andreas Bjelland Eriksen.
Ministerit allekirjoittivat tänään yhteisen julkilausuman, jolla pyritään edistämään laajapohjaisen kansainvälisen sopimuksen syntyä: ”Nordic Ministerial Declaration on the Call for a High Level of Ambition in the Negotiations of the Global Agreement on Plastic Pollution”.
Tekemällä yhteistyötä Pohjoismaat voivat vauhdittaa täytäntöönpanoa ja nostaa tavoitetasoa kansainvälisissä prosesseissa. Velvollisuutemme tehdä ympäristö- ja ilmastoyhteistyötä ulottuu kauas omien rajojemme ulkopuolelle.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja huolta merten tilasta
Ministerikokouksen asialistalla oli myös yhteispohjoismainen työ, joka liittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja YK:n merioikeusyleissopimukseen. Ministerit keskustelivat kuluneen kesän äärimmäisten sääilmiöiden pohjalta sopeutumistoimista ja siitä, miten Pohjoismaat voivat yhdessä parantaa varautumista ja vahvistaa alueen kriisinsietokykyä.
– Hyvä varautuminen mahdollisiin luonnonkatastrofeihin on ikuinen tehtävä ja kansallinen turvallisuuskysymys. Ilmastossa on viime aikoina havaittu merkittäviä muutoksia ympäri maailmaa, myös näillä pohjoisilla leveysasteilla. Ilmastonmuutoksen seurauksiin pitää siksi kohdistaa lisähuomiota myös Pohjolassa. Meidän on panostettava entisestään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ja alalla piilee paljon pohjoismaisia yhteistyömahdollisuuksia, Islannin ympäristö-, energia- ja ilmastoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson sanoo.
Ministerit keskustelivat myös siitä, miten Pohjoismaat voivat nopeuttaa YK:n merioikeusyleissopimuksen alaisen aavan meren sopimuksen (BBNJ) ratifiointia. Sopimus sisältää tärkeitä määräyksiä aavan meren suojelusta ja etenkin siitä, miten voimme saavuttaa tavoitteen merialueiden 30-prosenttisesta suojelusta vuoteen 2030 mennessä.
– Olen tyytyväinen siihen, että valtamerten suojelusta ja kestävästä käytöstä on saatu aikaan kunnianhimoinen YK-sopimus, joka mahdollistaa suojelutoimet suurella osalla maailman meripinta-alasta. Otamme yhdessä vastuuta aavasta merestä, ja se onkin välttämätöntä, koska olemme vahvasti riippuvaisia valtamerten hyvinvoinnista. Pohjola haluaa nyt lisätä painetta, jotta sopimuksen piiriin saataisiin nopeasti lisää maita, Tanskan ympäristöministeri Magnus Heunicke sanoo.
Kovat tavoitteet COP28-kokoukselle
Ministerit keskustelivat Pohjoismaiden yhteisistä pyrkimyksistä varmistaa korkea tavoitetaso ja onnistunut lopputulos tulevissa ilmastoneuvotteluissa.
COP28-ilmastokokouksen yhteispohjoismainen paviljonki tukee tavoitetta osoittamalla, että kunnianhimoiset tavoitteet ovat mahdollisia suhteessa päästövähennyksiin, sopeutumiseen ja oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään. Paviljongin keskustelut osoittavat, että vihreä siirtymä ei johda vain uhreihin, vaan se myös parantaa entistä suuremman ihmisjoukon elämää.
Lisätietoja
Kokouksessa esiteltiin tuloksia seuraavista raporteista:
- Towards Ending Plastic Pollution
Raportti sisältää muun muassa 2040-skenaarion, joka perustuu oikeudellisesti sitovien kansainvälisten määräysten hyväksymiseen. Raportissa tehdään lisäksi 15 toimenpide-ehdotusta, joilla voidaan tehokkaasti vähentää muovisaastumista. Esimerkkinä on jätehuollon ulkopuolelle jäävän muovin osuuden pieneneminen 90 %:lla. Raportti on osa hanketta ”Pohjoismainen tuki neuvotteluille uudesta kansainvälisestä muoviroskasopimuksesta 2023–2024”. Raportin linkki on alla.
- Nordic Stocktake and Visions
Hanke osoittaa, miten pitkälle Pohjoismaat ovat päässeet ilmastoneutraalien yhteiskuntien luomisessa. Lisäksi esitellään visio siitä, miltä ilmastoneutraali yhteiskunta voisi näyttää. Linkit hankkeen kolmeen raporttiin ovat alla.
- Comparison and analysis of national climate change adaptation policies in the Nordic region
Analyysi sopeutumispolitiikan tilasta eri Pohjoismaissa. Hankkeessa tunnistetaan avaintekijöitä, jotka mahdollistavat kansallisten sopeutumistoimien onnistumisen.
- Ikäihmiset ja ilmasto – hyötyjä molemmille
Hankkeessa selvitetään ikäihmisten pohjoismaista ilmastotyötä ja ehdotetaan toimia sen vahvistamiseksi. Hanketuloksia ei ole vielä julkistettu.
