Ei näyttöä sosiaalisen median haitallisuudesta nuorille
Pohjoismaiden nuoret ovat sosiaalisen median suurkuluttajia. Nykykeskustelu pyörii usein sen ympärillä, että nuoret somettavat liikaa oman mielenterveytensä kustannuksella. Tutkijoilla ja medialla taas on tapana niputtaa kaikki nuoret yhteen, mikä synnyttää myyttejä. Pohjoismaisen tutkijaryhmän mukaan nyt tarvitaankin lisää faktoja ja vivahteita.
Raportin #StyrPåSoMe – Er sosiale medier faktisk en trussel for unges trivsel on laatinut tanskalainen ajatushautomo The Happiness Research Institute Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta. Raportissa syvennytään nuorten mielenterveyden ja sosiaalisen median käytön mahdollisiin yhtymäkohtiin.
– Somea ja hyvinvointia koskeva keskustelu äityy helposti tekniikkaintoilijoiden ja tekniikkapelkoisten väliseksi nokitteluksi. Keskusteluun kaivataan siksi lisää vivahteita, sanoo Anne Mette Thorhauge Kööpenhaminan yliopiston media-, kognitio- ja viestintätieteen laitokselta.
Somea ja hyvinvointia koskeva keskustelu äityy helposti tekniikkaintoilijoiden ja tekniikkapelkoisten väliseksi nokitteluksi. Keskusteluun kaivataan siksi lisää vivahteita.
Raportin keskeisen päätelmän mukaan sosiaalinen media ei yksinään määritä nuorten hyvinvointia. Tätä selittää se, että nuorten sosiaalisen median käyttö heijastelee heidän muuta sosiaalista elämäänsä ja yleistä hyvinvointiaan. Tutkijoiden mukaan nuorilla, joilla on asiat yleisesti kunnossa, on myös some-asiat kunnossa.
– Nuorten sosiaalinen elämä ja some-elämä eivät ole erotettavissa. Ne kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa, sanoo Mediakasvatusseuran sosiologi Laura Sillanpää
Nuorten sosiaalinen elämä ja some-elämä eivät ole erotettavissa. Ne kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa.
Onko kaikki nyt selvillä?
Raportissa ei anneta suosituksia siitä, minkä verran nuorten tulisi käyttää aikaa sosiaalisessa mediassa. Kirjoittajien mukaan nuorten ajankäytöstä ei ole vielä olemassa riittävän yksityiskohtaista tietoa, jotta pelkän ruutuajan haitallisuudesta voitaisiin tehdä päätelmiä.
Raportin toimittanut The Happiness Research Instituten analyytikko Michael Birkjær lähteekin siitä, että meidän on lakattava syyttämästä nuorten pahoinvoinnista sosiaalista mediaa. Sen sijaan huomio tulisi kohdistaa ongelmiin, jotka liittyvät nuorten yksinäisyyteen ja puutteelliseen vanhempien tukeen ja jotka heijastuvat sitten sosiaalisen median käyttöön.
– Tärkeintä on ymmärtää, että nuoret eivät tee eroa some-elämän ja muun sosiaalisen elämän välille. Tämä on asia, joka käy selvästi ilmi tutkimuksesta ja jota monet vanhemman sukupolven edustajat eivät ole ymmärtäneet. Nyt tarvitaan näkökulmanvaihdosta. Meidän on tarkasteltava entistä vivahteikkaammin sitä, ketkä käyttävät sosiaalista mediaa, miten he sitä käyttävät ja millaisia some-kanavia he käyttävät. Vain tällä tavoin on mahdollista auttaa nuoria, jotka voivat aidosti pahoin, Birkjær summaa.
Meidän on lakattava syyttämästä nuorten pahoinvoinnista sosiaalista mediaa. Sen sijaan huomio tulisi kohdistaa ongelmiin, jotka liittyvät nuorten yksinäisyyteen ja puutteelliseen vanhempien tukeen.
