Pohjoismaiden ministerineuvoston arktinen yhteistyöohjelma vuosiksi 2022–2024

Uusi arktinen yhteistyöohjelma Kestävä Arktis keskittyy entistä vahvemmin arktisen alueen kestävään kehitykseen. Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyöohjelmat ja hankkeet edistävät Visio 2030:n tavoitetta, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Arktisen yhteistyöohjelman avulla edistetään kolmea strategista painopistealuetta – vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola – sekä 12 tavoitetta, jotka on vahvistettu Visio 2030 -toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2021–2024.

Pohjoismaiden ministerineuvosto toteuttaa Agenda 2030 -toimintaohjelmaa ja sen 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta osana visiotyötä. Kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat arktisen yhteistyöohjelman 2022–2024 toteuttamista, mikä näkyy oheisista painopistealueista.

Priorisointien mukaan kehityksen lähtökohtina ovat 

• maapallo/ympäristö (PLANET)
• väestö (PEOPLE(S))
• kasvu ja hyvinvointi (PROSPERITY).
• Erityistä huomiota kiinnitetään kehityksen tukemiseen yhteistyöllä ja kumppanuuksilla (PARTNERSHIPS).

Arktisessa yhteistyöohjelmassa otetaan huomioon myös tasa-arvoa sekä lapsia ja nuoria koskevat Pohjoismaiden ministerineuvoston monialaiset strategiat.

Arktisen yhteistyöohjelman budjetti on jaettu kahteen yleiseen osaan:

1. Poliittisesti priorisoitu osa, jossa maille annetaan etuoikeuksia ja mahdollisuus käynnistää poliittisesti merkittäviä hankkeita, aloitteita ja toimintoja ohjelman puitteissa.
2. Hakuosa, joka on avoin kaikille ohjelman tavoitteet ja kriteerit täyttäville hakijoille.

Hakuprosessia hallinnoi Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA), joka on pohjoismainen kulttuurilaitos. Rahoitus jaetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston ehdotusten ja jäsenmaisen suositusten mukaan. Maakohtaiset suositukset tekee arktisten alueiden pohjoismainen neuvonantajakomitea (NRKA).