Pohjoismainen kieliyhteistyö

Norden i Skolens indvielse
Valokuvaaja
Jens Kr. Vang
Naapurikielten ymmärtäminen lisää maiden välistä liikkuvuutta ja vahvistaa kansojen yhteenkuuluvuutta. Pohjoismainen kieliyhteistyö pyrkii turvaamaan kielten vastavuoroisen ymmärtämisen Pohjoismaissa keskittymällä varsinkin lasten ja nuorten kykyyn ymmärtää kirjoitettua ja puhuttua ruotsia, norjaa ja tanskaa.

Keskinäinen viestintä edellyttää yleensä yhteistä kieltä. Ruotsi, norja ja tanska ovat kuitenkin niin läheisiä sukukieliä, että kielenkäyttäjät voivat ymmärtää toisiaan yli kielirajojen. Tanskalla on historiallisista syistä vahva vieraan kielen asema Islannissa, ja ruotsi taas on toinen Suomen kahdesta kansalliskielestä. Tanskan asema on vahva myös siihen kuuluvilla Färsaarten ja Grönlannin itsehallintoalueilla, ja Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi.

Pohjoismaisesta kieliyhteistyöstä vastaa kaksi ministerineuvostoa. Päävastuu on koulutus- ja tutkimusministerineuvostolla, mutta kieliyhteistyön sektorivastuu on kulttuuriministerineuvostolla. Kummankin ministerineuvoston yhteistyöohjelmissa painotetaan pohjoismaista kieliyhteyttä sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvia panostuksia. Lapsiin ja nuoriin panostetaan Pohjoismaiden ministerineuvostossa myös sektorienvälisesti.

Kielialan sopimukset

Kieliyhteistyötä säätelee neljä sopimusta: Helsingin sopimus, kulttuurisopimus ja kielipoliittinen julistus sekä kielisopimus.

Helsingin sopimuksessa todetaan, että Pohjoismaiden on pyrittävä säilyttämään ja edelleen kehittämään maiden välistä yhteistyötä oikeudellisella, sivistyksellisellä, sosiaalisella ja taloudellisella alalla sekä liikenne- ja ympäristönsuojelukysymyksissä. Kielten vastavuoroisesta ymmärtämisestä todetaan muun muassa, että Pohjoismaiden kouluissa annettavaan opetukseen ja koulutukseen on sopivassa laajuudessa sisällytettävä muiden Pohjoismaiden kielten, kulttuurin ja yleisten yhteiskuntaolojen opetusta.

Kulttuurisopimuksen perustavoitteena on niin ikään lujittaa ja tehostaa Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Sopimuksen tulee lisätä maiden koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun kulttuuritoimintaan tekemien sijoitusten kokonaisvaikutusta sekä varmistaa pohjoismaisen kulttuuriyhteyden kehittäminen muun muassa "edistämällä Pohjoismaiden kielten, kulttuurin ja yhteiskunnallisten olojen opetusta".

Kielipoliittinen julistus (Pohjoismainen kielipoliittinen julistus) määrittelee painopistealueet, joita Pohjoismaat ovat sopineet seuraavansa kansallisessa kielipolitiikassa. Julistus toimii siten yleislinjauksena, mutta seurantavastuu on kullakin Pohjoismaalla. Kansallisten ominaispiirteiden vuoksi kaikissa maissa ei aina keskitytä samoihin ongelmiin samanaikaisesti. Julistus käsittelee seuraavia kielipolitiikan osa-alueita: skandinaavisten kielten opetus naapurikielenä ja vieraana kielenä, englannin ja Pohjoismaiden yhteiskuntia ylläpitävien kielten rinnakkaiskielisyys, kieliyhteisön ja yksilön monikielisyys sekä viranomaisten kielenkäyttö (selkokielisyys). Pohjoismaiden ministerineuvosto raportoi kielipoliittisen julistuksen maakohtaisesta seurannasta Pohjoismaiden neuvostolle joka toinen vuosi.

Mainittujen sopimusten lisäksi Pohjoismailla on yhteinen kielisopimus. Vuonna 1987 voimaan tullut sopimus sitoo oikeudellisesti kaikkia viittä Pohjoismaata. Kielisopimuksen tavoitteena on varmistaa se, että Pohjoismaiden kansalaiset voivat tietyissä tilanteissa käyttää omaa kieltään muun Pohjoismaan viranomaisissa ja muissa julkisissa toimielimissä. Sopimuksen seuranta- ja toteutusvastuu on kansallisilla viranomaisilla, ja yksilön oikeudet on taattu kansallisessa lainsäädännössä.

Toimijat

Toimijat Koulutusalan pohjoismaista kieliyhteistyötä koordinoi Pohjoismaisen kieliyhteistyön koordinointiyksikkö Nordisk Sprogkoordination. Tehtävää hoitaa vuosina 2014–2018 Norden-yhdistysten liitto. Ammatillista asiantuntemusta tarjoaa Asiantuntijaryhmä Pohjoismaiden kielineuvosto (ENS), joka auttaa varmistamaan toiminnan laadun. NOSKin sivustossa kerrotaan asiantuntijaryhmästä sekä kielialan toiminnasta ja toimijoista, joista mainittakoon Nordkurs-kieli- ja kirjallisuuskurssit, pohjoismaisten kielten opettajien Nordspråk-verkosto, Pohjoismaiset helmet -verkoston kurssit opettajaopiskelijoille, pohjoismaiset kielipilotit, Pohjoismaiden kielilautakuntien verkosto, pohjoismainen viittomakieliverkosto sekä pohjoismainen rinnakkaiskielisyysryhmä.

Tukea kielihankkeille

Kielialan hankkeille on tarjolla monenlaisia tukimahdollisuuksia.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden toimijat voivat hakea tukea Nordplus-ohjelmasta

Pohjoismainen kulttuuripiste hallinnoi kulttuurialan tukiohjelmia, joista monet soveltuvat myös kielihankkeisiin. Ohjelmiin kuuluvat

  • Kulttuuri- ja taideohjelma, joka tukee luovia ja laadukkaita hankkeita, sekä
  • Liikkuvuusohjelma, josta myönnetään tukea Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöhankkeisiin.

Jos kieli- tai kulttuurihankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään lapsia ja nuoria, niihin voi hakea rahoitusta myös Pohjoismaiselta lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitealta (NORDBUK) tai VOLTilta.

Joihinkin kielihankkeisiin voi saada tukea myös Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta.