Julkinen kuuleminen uusista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR) ovat tieteellisiä suosituksia, joita hyödynnetään Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisten ravitsemus- ja ruokasuositusten kehittämisessä. Suositusten tuleva kuudes versio (NNR2023) julkaistaan 20. kesäkuuta 2023. Seuraavien kahdeksan viikon aikana näistä terveyttä ja ekologista kestävyyttä koskevista suosituksista on mahdollista antaa asiallista palautetta. Aiemmin lausuntokierroksella on ollut raportin noin 60 taustakatsausta.

Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin liittyvä yhteistyö on ainutlaatuista, ja sitä on tehty 1980-luvulta lähtien. Ruoan ja hyvien ruokailutottumusten parissa työskentelevät toimijat ovat ladanneet viimeisimmän, vuonna 2012 julkaistun version yli 300 000 kertaa. 

Suositusten tulevaa versiota valmisteleva NNR-työryhmä on tarkastellut ruoan terveysvaikutusten lisäksi ensimmäistä kertaa myös sen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Työ on herättänyt suurta kiinnostusta niin Pohjoismaissa kuin kansainvälisestikin. 

– Pohjoismaat esittelevät nyt ensimmäistä kertaa tieteellisiä suosituksia siitä, millainen ruoka on hyväksi sekä terveydelle että ympäristölle. Pohjola ottaa ensimmäisten joukossa yhteisen askelen rohkeassa pioneerityössä, joka kirvoittaa varmasti näkemyksiä ja kiinnostavia keskusteluja, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann.

Ravitsemussuosituksiin liittyvä ainutlaatuinen yhteistyö tuottaa maille yhteisen näyttöperustan, jonka pohjalta ne kehittävät ravitsemus- ja ruokasuosituksia kansalaisilleen. Kyse on muun muassa siitä, minkä verran keho tarvitsee vitamiineja ja hivenaineita kehittyäkseen ja toimiakseen, millaista on rasvaan ja hiilihydraatteihin liittyvä tutkimusnäyttö, ja mikä on ruokailutottumusten ja sairastumisriskin suhde. Lopullisista maakohtaisista ravitsemus- ja ruokasuosituksista vastaavat Pohjoismaiden viranomaiset.

– Uudet suositukset laativa NNR-työryhmä ei tee arvioita tai anna suosituksia elintarviketuotannosta ja maatalousmenetelmistä. Päivitetty NNR-raportti tarjoaa tieteellistä tietoa kansallisille viranomaisille, jotka laativat kahdeksan Pohjoismaan ja Baltian maan kansalliset suositukset. Maatalousmenetelmät, elintarviketuotanto, elintarviketuonti ja omavaraisuusaste ovat arvokysymyksiä, jotka ratkaistaan maakohtaisesti, sanoo NNR-työryhmää vetävä professori Rune Blomhoff.  

Tulevaan suositusraporttiin on tutkittu 36 ravintoaineen ja 15 elintarvikeryhmän terveysvaikutuksia, ja tieto on tiivistetty laajoihin kirjallisuuskatsauksiin, joita varten on arvioitu systemaattisesti tuhansia tutkimuksia. Raportti sisältää myös taustakatsauksia kaikista kestävän kehityksen ulottuvuuksissa, mutta suosituksia annetaan vain ekologisesta kestävyydestä. Muut ulottuvuudet ovat liian kontekstisidonnaisia ja vaativat maakohtaista jatkokehittelyä.