Valiokunta: Lisää pohjoismaisuutta kouluihin!

09.09.21 | Uutinen
Nordisk undervisning_Dueholmskolen
Photographer
Bo Amstrup/Ritzau Scanpix
Englannin asema on vahva nuorten keskuudessa. Tästä huolimatta kaksi kolmesta 16–25-vuotiaasta pitää skandinaavisten kielten ymmärtämistä tärkeänä osana pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. Jos pohjoismaalaiset eivät ymmärrä toistensa arkea, he eivät kykene myöskään ratkomaan suuria haasteita yhdessä. Näin uskoo Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta, joka haluaa vahvistaa Pohjoismaiden kielten ja kulttuurien opetusta uudella ehdotuksella.

Valiokuntaehdotus koskee vuonna 2006 hyväksytyn Pohjoismaisen kielipoliittisen julistuksen seurantaa, ja se sai suuren kannatuksen valiokunnan tiistaisessa kokouksessa. 


– Valiokuntaehdotuksen tarkoituksena on käydä läpi ministerien panostukset perinpohjaisesti: mitä on jo tehty, ja mitä on tarkoitus tehdä jatkossa. Ensimmäisen kielipoliittisen julistuksen hyväksymisestä on kulunut 15 vuotta, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa pohjoismaisen kieliyhteistyön rahoituksesta on tarkoitus leikata reilut 20 prosenttia vuonna 2022. Tämä on huolestuttavaa, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Kjell-Arne Ottosson ja jatkaa: 

– Kun Pohjolasta pyritään yhdessä tekemään maailman kestävin ja integroitunein alue, meidän on ymmärrettävä toisiamme ja toistemme arkea uusien ratkaisujen löytämiseksi.

Kieli ja kulttuuri käsi kädessä

Pohjoismaiden ministerineuvoston raportti ”Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa?” kertoo 2 000 nuoren pohjoismaalaisen kieli- ja kulttuuriosaamisesta ja -asenteista. Raportin mukaan lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että englantia on helppo ymmärtää ja että se vaikuttaa suuresti heidän omaan kieleensä. Samalla kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että muiden skandinaavisten kielten ymmärtäminen on tärkeä osa pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. 


Vaikka ilmastoasia on pohjoismaisille nuorille hyvin tärkeä, kielten ymmärtäminen ja mahdollisuus opiskella ja työskennellä muissa Pohjoismaissa ovat tärkeitä nekin. Valiokuntaehdotuksen lähtökohtana on Nuorten Pohjoismaiden neuvoston aiemmin tänä vuonna hyväksymä julkilausuma. 

– Nuorten Pohjoismaiden neuvostossa halutaan tehdä asialle nykyistä enemmän. Haluamme, että muiden Pohjoismaiden kielten ja kulttuurien osaaminen vahvistuu kouluissa. Kielten ymmärtäminen on edellytys sille, että meillä on tiiviisti yhteen hitsautunut alue, jota kansalaiset pitävät selviönä ja myös saavutettavana. Tämä on tärkeää myös meille nuorille, sanoo Annika Lyytikäinen, joka edustaa Nuorten Pohjoismaiden neuvostossa keskiryhmää.
 

Koulu tehokkain kanava

Valiokunta on huolissaan siitä, että pohjoismaalaisten keskinäinen kielten ymmärtäminen rapautuu (ks. raportti ”Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa?). Raportin mukaan tilanteen kohentamiseen on potentiaalia ja myös kiinnostusta nuorten taholta.


– Valiokunta haluaa kääntää kielteisen kehityksen. Onnistuminen vaatii sitä, että Pohjoismaiden kieliin ja kulttuureihin liittyvä osaaminen saa lisää painoarvoa kouluissa, Kjell-Arne Ottosson sanoo. 
 

Hän saa tukea Nuorten Pohjoismaiden neuvoston Annika Lyytikäiseltä:

– Koulu on kiistatta kaikkein tehokkain kanava, ja se voi saada nuoret tiedostamaan muiden kielten ymmärtämisen mielekkyyden esimerkiksi kirjojen, elokuvien sekä ”Skamin” ja ”Sillan” kaltaisten sarjojen avulla. Kieli on pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden liima, ja koululla on iso potentiaali uusien ovien avaamisessa uteliaille lapsille ja nuorille.