Kohti uutta pohjoismaista ruokaa ja elämäntapaa – kahdeksan lähtökohtaa
Kussakin Pohjoismaassa käytiin vuosina 2019–2020 kiehtovia keskusteluja, joissa kuultiin hyvin erilaisia näkökulmia. Osallistujia rohkaistiin ajattelemaan laajapohjaisesti sitä, mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ruokajärjestelmien muutoksella on kestävän kehityksen kaikkiin osatekijöihin. Esimerkkeinä voidaan mainita terveelliset ruokavaliot, ekologinen kestävyys ja elinkeinojen kannattavuus. Nyt näiden keskustelujen anti on saatettu julkiseksi.
Työkaluja löytyy
Keskustelumuistioissa tunnistetaan kahdeksan lähtökohtaa pohjoismaiselle yhteistyölle sekä olemassa olevia ratkaisuja, joita voidaan käyttää kiihdytyskaistoina kohti kestävien ruokajärjestelmien kehittämistä. Lisäksi käsiteltiin muutoksen esteitä ja niiden selättämiseen liittyviä suosituksia. Viimeisessä muistiossa korostetaan epävarmuustekijöitä ja tarkastellaan työkaluja, joilla tietämyksen aukkoja voidaan kuroa umpeen.
”Kestäviin ruokajärjestelmiin pyrkiminen on pitkä ja kivinen tie. Keskustelumuistiot havainnollistavat kuitenkin sitä, että tavoitteiden tukena on jo nyt runsaasti hankkeita, verkostoja, työkaluja ja osaamista”, sanoo ”Towards sustainable Nordic food systems” -hankkeen päällikkö Amanda Wood.
Kahdeksan lähtökohtaa kestävien ruokajärjestelmien kehittämiseksi
Pohjoismaat voivat tehdä yhteistyötä, jossa
- määritellään pohjoismaisittain kestävät ruokavaliot
- kiihdytetään yhteiskunnallista liikehdintää kohti kestäviä ruokajärjestelmiä
- kehitetään työkalu, jolla arvioidaan kestävään kehitykseen liittyviä kompromisseja ja hyötyjä eri tuotantojärjestelmissä
- vahvistetaan maatalous- ja ruoka-alan työvoimaa
- varmistetaan maaseudun kukoistus sekä maaseudun ja kaupunkien väliset yhdyssiteet
- toteutetaan ruokajärjestelmien muutos oikeudenmukaisesti ja reilusti
- puututaan pohjoismaisten ruokajärjestelmien ulkoistusvaikutuksiin
- ajatellaan uusiksi pohjoismaisen ruoan kilpailukykyiset vientimarkkinat.
Yhdessä kohti kestävää yhteiskuntaa
Keskustelumuistiot ovat tulosta dialogista, jota käytiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Keskustelujen 115 osallistujaa edustivat hallituksia, kansalaisjärjestöjä, nuorisoryhmiä, tutkijoita, kuluttajaryhmiä, viljelijäjärjestöjä ja rahoittajia. Heistä lähes 90 % oli sitä mieltä, että pohjoismaisten ruokajärjestelmien on muututtava, jos maakohtaiset kestävyystavoitteet halutaan saavuttaa.
Osallistujista puolet piti kuitenkin epäselvänä sitä, miten ruokajärjestelmien kestävyys voidaan saavuttaa. Silti jopa 88 % osallistujista oli sitä mieltä, että Pohjoismaiden tulisi tarttua ruokajärjestelmähaasteisiin yhdessä. Haasteet koskevat ruokavalioon liittyvän epätasa-arvon vähentämistä ja nuorten houkuttelemista ruoantuotannon pariin.
”Tällaiset keskustelut ovat olennaisen tärkeitä. Ruokajärjestelmiin liittyvien haasteiden kohtaaminen edellyttää eri näkökulmia ja alueyhteistyön lisäämistä”, sanoo Ruotsin elintarvikeviraston pääjohtaja Annica Sohlström.
Kestävillä ruokavalioilla kohti kestäviä elämäntapoja
Ruokajärjestelmien muuttaminen lähtee ennen kaikkea ruokavaliomuutoksista. Ruokavaliot ovat tehokkaita, koska niissä risteävät monet kestävän kehityksen osa-alueet, kuten ihmisten terveys ja ekologinen kestävyys.
Tasapainon löytäminen ihmisten ja maapallon terveyden välille edellyttää sitä, että Pohjoismaiden nykyisiin ruokailumalleihin lisätään hedelmiä, vihanneksia, täysjyvää, siemeniä, pähkinöitä ja palkokasveja.
Monien kansalaisten tulisi myös vähentää lisätyn suolan, sokerin ja epäterveelliseen rasvan saantia, punaisen ja prosessoidun lihan kulutusta sekä kokonaisenergiansaantia. Vaikka kestävät ruokavaliot näyttäisivät kiinnostavan pohjoismaisia nuoria yhä enemmän, merkittävään muutokseen tarvitaan mukaan kaikki yhteiskuntaryhmät.
Kestävä kulutus ja tuotanto ovat avain YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. ”Towards sustainable Nordic food systems” -hankkeessa hyödynnettiin skenaarioita, jotka perustuivat erilaisiin kehityskulkuihin ja ruokailutottumuksiin, kuten punaisen lihan vähentämiseen sekä pähkinöiden ja palkokasvien saannin lisäämiseen.
Yhteistyön historiaa
Pohjoismailla on jo ennestään elämäntapoihin ja ruokaan liittyviä yhteistyöperinteitä. Jo 1980-luvulla julkaistiin ensimmäiset pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka ovat väestölle suunnattuja yhtenäisiä ja ytimekkäitä suosituksia.
Vuodesta 2004 lähtien Pohjoismaiden hallitukset ovat tukeneet myös uuden pohjoismaisen ruokaidentiteetin yhteiskehittelyä, ja työn perustana on ollut uutta pohjoismaista keittiötä koskeva julistus. Muista yhteistyömuodoista voidaan mainita Avaimenreikä-ravitsemusmerkki ja sopimus alueen ruokahävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto keskittyy kestäviin elämäntapoihin, ja keskeisessä roolissa on nimenomaan ruokailutottumusten muuttaminen.
Towards sustainable Nordic Food systems -hanketta johti Stockholm Resilience Centren Amanda Wood yhdessä päätutkija Line Gordonin kanssa. Hankkeessa käytyjä keskusteluja pohjusti kestäviin ruokajärjestelmiin erikoistunut itsenäinen konsultti Afton Halloran. Pohjoismaiden ministerineuvosto tuki hanketta taloudellisesti.
