Katso Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon tämän vuoden ehdokkaat!
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 ympäristöpalkinnon teemana ovat luontopohjaiset ratkaisut.
Ehdotuksia saatiin Pohjolan joka kolkasta, ja niistä välittyy luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyvien toimien monipuolisuus. Kaikki ehdokkaat pyrkivät tavalla tai toisella ratkomaan aikamme ilmasto- ja ekokriisiä.
– Palkinnonsaajaa on voinut ehdottaa kuka tahansa, ja ehdokaskunta antaa ainutlaatuisen laajan kuvan pohjoismaisista hankkeista ja aloitteista. Kannustankin käymään koko listan läpi, sanoo ympäristöpalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtaja Sauli Rouhinen.
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 ympäristöpalkintoa tavoittelemassa on mm. suuri joukko tutkijoita, uusi maatalouskoulu, vihreä rakennusyritys ja Ruotsin vanhinta metsää ostava yhdistys. Niitä kaikkia yhdistää luontopohjaisten ratkaisujen edistäminen.
Mikä on luontopohjainen ratkaisu?
Luontopohjaiset ratkaisut ovat aina luonnosta riippuvaisia tai sen inspiroimia. Esimerkkinä on villiinnytys (rewilding), jolla pyritään palauttamaan tietyltä alueelta hävinneitä kasvi- tai eläinlajeja ja annetaan luonnon pitää itse huolta itsestään. Tällöin luonnolliset prosessit voivat muokata maata ja merta, korjata vahingoittuneita ekosysteemejä ja ennallistaa köyhtynyttä maisemaa. Kaupungeissa luontopohjaiset ratkaisut voivat auttaa lämmönsäätelyssä, melunvaimennuksessa ja jätevedenpuhdistuksessa, kerätä hulevesiä ja suojata asuinalueita rankkasateiden varalta.
– Luontokato ja sen haitalliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin alkavat näkyä yhä selvemmin. On ilmeistä, että nyt tarvitaan lisää luontopohjaisia ratkaisuja, palkintolautakunnan puheenjohtaja Sauli Rouhinen totesi ehdokasasettelun käynnistymisen yhteydessä aiemmin tänä vuonna.
Luonto on ihmisen kaiken toiminnan perusedellytys. Metsät, pellot, puistot, puutarhat ja muut ekosysteemit kytkeytyvät siten ilmaston lämpenemiseen, energiahuoltoon, vesihuoltoon, elintarviketuotantoon, kaupunkisuunnitteluun ja terveyteen.
Luonnon suojeleminen, säilyttäminen ja vahvistaminen nähdään ilmastokeskustelussa usein haasteena, jolla on sosiaalisia tai taloudellisia haittavaikutuksia. Niin ei kuitenkaan tarvitse olla. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on esimerkiksi lisännyt tietoisuutta siitä, miten tärkeää luontoon pääsy ja luonnon monimuotoisuus on ihmisen hyvinvoinnille.
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 ympäristöpalkinnon teemana ovat luontopohjaiset ratkaisut. Teemalla halutaan kiinnittää huomiota siihen, että luonto ja luonnonvarojen hoito voivat auttaa luomaan monipuolisia ratkaisuja eko- ja ilmastokriisiin. Samalla ne voivat taata tehokkaan sopeutumisen ilmastonmuutokseen kaupunkiympäristössä ja tukea ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.
Luontopohjaisilla ratkaisuilla tavoitellaan eri asioita eri maissa, hankkeissa ja alueilla, mutta sisältö riippuu aina luonnosta tai on saanut siitä vaikutteita. Esimerkkinä on ilmastofiksujen ja kierrätettävien materiaalien valmistus tavalla, jossa jäljitellään luonnon muotoja, rakenteita tai prosesseja. Toisena esimerkkinä on villiinnytys (rewilding), jossa pyritään palauttamaan tietyltä alueelta hävinneitä kasvi- tai eläinlajeja ja annetaan luonnon pitää itse huolta itsestään. Tällöin luonnolliset prosessit voivat muokata maata ja merta, korjata vahingoittuneita ekosysteemejä ja ennallistaa köyhtynyttä maisemaa. Kaupungeissa luontopohjaiset ratkaisut voivat auttaa lämmönsäätelyssä, melunvaimennuksessa ja jätevedenpuhdistuksessa, kerätä hulevesiä ja suojata asuinalueita rankkasateiden varalta. Vihreät ja kestävät kaupunkiympäristöt voivat myös lisätä hyvinvointia, ja yhteys eri luontotyyppeihin voi vahvistaa ihmisen immuunipuolustusta, suojata sairauksilta, alentaa verenpainetta ja tukea mielenterveyttä.
Luontopohjaiset ratkaisut eivät siten vahvista vain ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta, vaan ne voidaan suunnitella myös sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa tuottaviksi.
Luontopohjaiset ratkaisut tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita nro 14–15, jotka koskevat vedenalaista ja maanpäällistä elämää. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan niin ikään tukea tavoitteita, jotka liittyvät terveyteen ja hyvinvointiin (3), puhtaaseen veteen ja sanitaatioon (6), teollisuuteen, innovaatioihin ja infrastruktuureihin (9), kestäviin kaupunkeihin ja yhteisöihin (11) sekä ilmastotekoihin (13). Luontopohjaisten ratkaisujen kehittäminen on osa-alue, jota Pohjoismaiden ministerineuvosto on priorisoinut vihreän Pohjolan visiossaan.
Ehdokasasettelun 2. vaihe
Ympäristöpalkinnon palkintolautakunta valitsee saatujen ehdotusten pohjalta varsinaiset ehdokkaat, jotka selviävät Färsaarten Pohjolan-talossa pidettävässä tilaisuudessa 1. syyskuuta 2022. Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saaja julkistetaan neuvoston marraskuisessa istunnossa Helsingissä, ja palkintosumma on 300 000 Tanskan kruunua (noin 40 000 euroa).
Aikaisempia palkinnonsaajia
Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, ja sen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden väliseen ympäristöyhteistyöhön ja antaa tunnustusta ainutlaatuisista ympäristöön liittyvistä saavutuksista.
