Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto 10 vuotta

Pohjoismaismaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa käsitellään esimerkiksi tasa-arvoa, lasten ja aikuisten suhteita, monimuotoisuutta ja osallisuutta. Kirjat kuvaavat arkea sellaisena kuin se on, mutta mukana on myös ajattomia dystopia- ja utopiakuvauksia. Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto on lisännyt pohjoismaisen kirjallisuuden ja kuvitustaiteen näkyvyyttä ja mahdollistanut siten lapsille ja nuorille nautinnollisia lukuhetkiä.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto myönnetään kaunokirjalliselle teokselle, joka on kirjoitettu lapsille ja nuorille jollakin Pohjoismaiden kielistä. Norjalainen kirjailija Nora Dåsnes, joka sai vuoden 2022 palkinnon sarjakuvaromaanistaan Ubesvart anrop, sanoo palkituksi tulemisen olevan yksi hänen elämänsä suurimmista kokemuksista.

– Taiteilijauran alussa on paljon epävarmuutta, ja olen kokenut painetta tuottaa uutta nopeaan tahtiin ja olla joka paikassa, jotta pysyisin yleisön mielessä. Palkinnon myötä olen löytänyt rauhan kirjailijana. Se on tunnustus, jota edes huijarisyndroomani ei voi sivuuttaa, mistä on kiittäminen paitsi palkintolautakunnan perustelua ja perusteellisuutta myös palkinnon nauttimaa suurta arvostusta koko Pohjolassa. Olen huomannut, että palkinnon myötä myös jotkin lastenkirjoja ja sarjakuvia karttavat aikuislukijat ovat antaneet tuotannolleni mahdollisuuden. On myös ollut tosi hienoa, että kaikki vuorovaikutustilanteet ovat alkaneet onnitteluilla vielä kuukausia palkinnon saamisen jälkeenkin.

Moni vuosien varrella ehdokkaana ollut teos on ollut tulosta kirjailijoiden ja kuvittajien tiiviistä yhteistyöstä. Esimerkkinä on vuoden 2020 voittajakirja Vi är lajon, jonka ovat tehneet ruotsalainen kirjailija Jens Mattsson ja suomalainen kuvittaja Jenny Lucander. Palkinnon saaminen oli Mattssonille erityisen suuri yllätys siksi, että kyse oli esikoisteoksesta.

– Se oli ihan hullua! Palkinto on avannut paljon ovia, ja olen saanut olla mukana monissa hauskoissa tapahtumissa. Samalla se on nostanut tulevia saavutuksiani koskevat odotukset taivaisiin.

Kuvittaja Jenny Lucanderille palkinto oli tärkeä tunnustus, mutta sillä on ollut iso merkitys myös kirjan leviämiselle eri maihin.

– Palkinto on minulle kuvakirjataiteilijana upea tunnustus. Tuntui tärkeältä saada kokea olevansa osa pohjoismaista yhteisöä. Palkinnonsaajan julkistaminen oli ensin täysi sokki, mutta myöhemmin sitä seurasi kiitollisuus, arvostuksen tunne ja valtava ilo. Palkinto oli vahvistus sille, että teen hyvää ja tärkeää työtä, ja se antaa voimaa jatkaa, vaikka taiteilijan arki saattaa välillä tuntua raskaalta. Olen syvästi kiitollinen yhteistyöstä Jens Mattssonin kanssa ja siitä, että sain kuvittaa hänen tunteikkaan kertomuksensa Vi är lajon. Kirja on saanut palkinnon ansiosta paljon huomiota ja levinnyt laajalle, tavoittanut monta lukijaa ja käännetty monille kielille.

Lucander lisää, että jo ehdokkuus oli voitto sinänsä, koska se mahdollisti osallistumisen moniin kiinnostaviin pohjoismaisiin kirjallisuustapahtumiin. Niiden myötä hän on päässyt tapaamaan muita kirjailijoita ja kuvittajia kiinnostavan keskustelun ja yhteistyön merkeissä.

Norjalainen Kristin Roskifte sai lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon vuonna 2019 kirjastaan Kaikki lasketaan (suom. Arja Kantele), ja hän sanoo kirjansa saaneen palkinnon ansiosta paljon lisää lukijoita. Myös mahdollisuus tavata pohjoismaisia kollegoja on ollut hyvin tärkeä.

– Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saamisessa on kaikkein parasta tunne siitä, että työni huomataan ja otetaan tosissaan. Se antaa minulle inspiraatiota, rohkeutta ja varmuutta työn jatkamiseen. On hienoa tietää, että kirja on saanut paljon lisää lukijoita, ja kustantamot tietysti hyödyntävät palkintoa markkinoinnissa. Isona plussana on ollut se, että olen saanut tutustua niin moniin hienoihin kollegoihin koko Pohjolasta ja kokea, että meillä on suuri lastenkirjayhteisö, joka ulottuu yli maarajojen.

Pohjoismaiden ministerineuvosto käynnisti lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon perustamisen yhteydessä myös LYFTET-nimisen hankkeen, jonka tavoitteena oli lisätä pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkyvyyttä. Hanke poiki muun muassa vuosina 2019–2021 järjestetyn vuotuisen seminaarin, jossa kirjailijat, kuvittajat ja alan muut toimijat saattoivat tavata ja vaihtaa kokemuksia. Hankkeessa tehty kolmiosainen antologia På tværs av Norden on tiivistys ajankohtaisista aiheista, kuten ekokriittisten suuntausten sekä sosiaalisen kestävyyden käsittelystä pohjoismaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.

– Seminaareilla on ollut iso merkitys, ja ne ovat johtaneet uusiin yhteistyökuvioihin. Myös Pohjoismaiden neuvoston palkintojenjakotilaisuus on tarjonnut kirjailijoille ja kuvittajille mahdollisuuden tavata toisiaan, saada uusia ideoita ja tehdä yhteistyötä yli maarajojen, sanoo Kaisa Laaksonen, joka toimii palkinnonsaajasta päättävän lautakunnan puheenjohtajana vuosina 2021–2023.

Hän huomauttaa myös, että jatkossa on tärkeää huolehtia siitä, että yhä useammat ehdokasteokset ja ainakin voittajat käännetään kaikille pohjoismaisille kielille.

Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto on jaettu vuodesta 2013 lähtien yhtenä neuvoston viidestä palkinnosta. Palkinnon perustaminen oli seurausta kulttuuriministerien monivuotisista pyrkimyksistä Pohjoismaiden lasten- ja nuortenkirjallisuuden tukemiseksi.  

Palkintosumma on 300 000 Tanskan kruunua (n. 47 000 euroa). Palkinto myönnetään lapsille ja nuorille suunnatulle ajankohtaiselle kaunokirjalliselle teokselle, joka erottuu joukosta kirjallisesti ja/tai kuvitukseltaan. Palkintolautakunta asettaa vuosittain ehdolle 12–14 teosta. Palkinnonsaaja julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa, joka pidetään Pohjoismaiden neuvoston syysistunnon yhteydessä.