Suomi johtaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa vuonna 2021
Suomen pohjoismaisen puheenjohtajuusohjelman esitteli pääministeri Sanna Marin, joka osallistui Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston kokoukseen Helsingistä käsin. Pandemia on luonut uusia yhteistyöhaasteista, joista voidaan mainita vuotuisen istunnon typistyminen useiksi etäkokouksiksi.
– Pandemia on yksi esimerkki siitä, että emme pysty ratkaisemaan globaaleja haasteita yksin, Sanna Marin sanoo. On järkevää etsiä yhdessä keinoja varautua tulevaisuuden kriiseihin. Siksi Suomi haluaa tiivistää yhteistyötä myös huoltovarmuuden alalla.
Huomio uusien ja vanhojen rajaesteiden purkamiseen
Pandemian yhtenä seurauksena on ollut Pohjolan vapaan liikkuvuuden rajoittuminen. Rajoja on suljettu, työmatkat ovat vaikeutuneet, perheenjäsenet eivät ole päässeet tapaamaan toisiaan, ja pitkät etätyöjaksot rajan väärällä puolella ovat aiheuttaneet rajatyöntekijöille vero-ongelmia.
– Panostamme ensi vuonna erityisesti rajaesteiden purkamiseen ja ennaltaehkäisyyn, olipa kyse uusista tai aiemmin tunnistetuista esteistä, sanoo pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist.
Rajaestetyöhön sisältyy ensi vuonna aloitettava tutkimushanke, jossa selvitetään Pohjoismaiden välisten maahantulorajoitusten yhteiskunnallisia vaikutuksia covid-19-pandemian aikana.
Thomas Blomqvist nostaa esille myös digitalisaatioyhteistyön.
– Meidän on hyödynnettävä pohjoismaisia vahvuusalueita, kun talouksia elvytetään kriisin jälkeen. Erinomaisten digiratkaisujemme tulee tukea myös pohjoismaista liikkuvuutta ja helpottaa arkea, jossa toimitaan yli maarajojen, hän sanoo.
On järkevää etsiä yhdessä keinoja varautua tulevaisuuden kriiseihin.
Pääministerien pohjoismaisen yhteistyövision punaisena lankana on kestävä kehitys. Suomen puheenjohtajuusohjelmassa se näkyy kauttaaltaan mm. ilmastotoimien painottamisena.
– Pohjoismainen hyvinvointimallimme tukee sosiaalisesti oikeudenmukaista muutosta kohti hiilineutraaliutta, pääministeri Sanna Marin toteaa.
Suomi edistää bioperustaista taloutta ja kiertotaloutta muun muassa kehittämällä kiertotalouden osaamisverkoston rakennusalalla. Rakennusala kuluttaa tällä hetkellä noin puolet maailman luonnonvaroista ja on suuri hiilidioksidipäästöjen lähde. Yhtenä painopistealueena on myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen.
Ahvenanmaan itsehallinto viettää 100-vuotisjuhliaan vuosina 2021–2022. Puheenjohtajakaudella valotetaan erityisesti sitä, miten Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti osallistuvat pohjoismaiseen yhteistyöhön ja miten tämä lisää Pohjolan demokraattista kestävyyttä. Suomen hallitus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Pohjoismaiden ministerineuvosto järjestävät aiheesta kansainvälisen konferenssin syksyllä 2021.
– Oma roolimme tuo pohjoismaiseen integraatioon vahvistavan lisäulottuvuuden, joka on myös kansainvälisesti kiinnostava, sanoo Ahvenanmaan maaneuvos Veronica Thörnroos.
