Korkea-asteen koulutus Ruotsissa
Korkea-asteen koulutus on yliopistossa tai korkeakoulussa annettavaa alemman ja ylemmän asteen koulutusta. Korkea-asteen koulutukseksi katsotaan myös ammattikorkeakoulussa annettava koulutus sekä toisen asteen koulutuksen jälkeen kansanopistossa annettava koulutus.
Korkea-asteen tutkinnon voi Ruotsissa suorittaa yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa. Yliopistot ja korkeakoulut eivät juurikaan eroa toisistaan. Jos opiskelet yliopistossa, voit perustutkinnon suoritettuasi hakea tutkijakoulutukseen, mutta kaikissa korkeakouluissa ei ole tutkijakoulutusmahdollisuutta.
Ammattikorkeakoulutus eroaa sen sijaan suuresti yliopisto- ja korkeakouluopinnoista. Tärkeimmät erot ovat tiivistetysti seuraavat:
Yliopisto/korkeakoulu
- Tutkintoon johtavan koulutuksen kesto vuosina: 4–5
- Käytäntöpainotteinen koulutus: Riippuu koulutusohjelmasta
- Teoreettinen taso: Korkea
- Oppitunteja viikossa: 2–10
- Yhteydet elinkeinoelämään: Vain vähän tai ei lainkaan yhteyksiä
- Työssäoppiminen/työharjoittelu: Useimmiten ei
Ammattikorkeakoulutus
- Tutkintoon johtavan koulutuksen kesto vuosina: 1–2
- Käytäntöpainotteinen koulutus: Kyllä
- Teoreettinen taso: Keskitasoa
- Oppitunteja viikossa: 18
- Yhteydet elinkeinoelämään: Tiiviit yhteydet
- Työssäoppiminen/työharjoittelu: Kyllä
Korkea-asteen koulutuksen kolmiportainen rakenne
Yliopistoissa ja korkeakouluissa voi suorittaa tutkinnon joko alakohtaisissa koulutusohjelmissa (programstudier) tai koostamalla tutkinnon yksittäisistä kurssikokonaisuuksista (fristående kurser). Korkea-asteen koulutuksen rakenne on kolmiportainen:
- alempi korkea-asteen koulutus (grundnivå)
- ylempi korkea-asteen koulutus (avancerad nivå)
- tutkijakoulutus (forskarnivå).
Alemman korkea-asteen tutkintonimike on Ruotsissa kandidat tai bachelor. Ylemmät korkea-asteen opinnot johtavat master-tutkintoon ja kestävät kaksi vuotta. Tarjolla on myös lyhyempiä maisteritason koulutuksia. Niiden tutkintonimike on magister, ja ne ovat yksivuotisia.
Humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden tutkinnot koostuvat yleensä opiskelijoiden itse valitsemista kurssikokonaisuuksista, kun taas oikeustieteellisen, teknisen ja lääketieteellisen alan opinnot etenevät useimmiten valmiin koulutusohjelman mukaisesti.
Korkea-asteen koulutusta tarjotaan myös ammattiin valmistavina koulutusohjelmakokonaisuuksina. Koulutusta kutsutaan nimellä professionsutbildning, ja sitä on tarjolla yliopistoissa ja korkeakouluissa. Koulutukseen sisältyy yleensä sekä teoriaopintoja että käytännön työskentelyä. Opettajankoulutus on esimerkki tällaisesta koulutuksesta.
Jos olet suorittanut toisen asteen tutkinnon toisessa Pohjoismaassa, voit hakea korkea-asteen koulutukseen Ruotsissa. Osoitteessa antagning.se voit luoda käyttäjäprofiilin ja valita haluamasi kurssit. Samasta osoitteesta löydät tarkemmat hakuohjeet sekä tiedon siitä, mitä asiakirjoja sinun tulee lähettää tai ladata hakemuksen liitteeksi.
Antagning.se-sivustolla voit selailla koulutusvaihtoehtoja oppilaitoksittain ja koulutusohjelmittain. Sivuston kautta voi hakea sekä yksittäisille kursseille että kokonaisiin koulutusohjelmiin. Hakutoiveet laitetaan ensisijaisuusjärjestykseen. Hakemusta voi muokata viimeiseen hakupäivään saakka.
Opiskelijahakuihin liittyy monia tärkeitä päivämääriä sekä ennen hakuajan alkamista että haun ollessa käynnissä. Lukukausien hakuajat ja muut tärkeät päivämäärät voi tarkistaa osoitteesta antagning.se.
Muistathan ilmoittaa, otatko tarjotun opiskelupaikan vastaan. Kun opintojen alku lähestyy, sinuun otetaan yhteyttä siitä yliopistosta tai korkeakoulusta, johon sinut on hyväksytty.
Korkea-asteen koulutukseen pyrkiviltä vaaditaan Ruotsissa tietyt esitiedot. Näitä tietoja kutsutaan kelpoisuusvaatimuksiksi. Eri koulutusohjelmien kelpoisuusvaatimukset selviävät oppilaitosten verkkosivuilta ja osoitteesta antagning.se.
Korkea-asteen koulutuksessa on Ruotsissa käytössä erityyppisiä kelpoisuusvaatimuksia (behörighet). Kaikilta korkea-asteen koulutukseen pyrkiviltä vaaditaan yleinen korkeakoulukelpoisuus (grundläggande behörighet). Sen lisäksi tietyissä koulutusohjelmissa vaaditaan alakohtaista kelpoisuutta (särskild behörighet) eli tietoja ja taitoja, jotka täydentävät yleistä korkeakoulukelpoisuutta.
Sinulla on yleinen korkeakoulukelpoisuus, jos olet suorittanut toisen asteen tutkinnon, joka antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin tutkinnon suorittamismaassa. Jos sinulla ei ole yleistä korkeakoulukelpoisuutta, voit suorittaa täydentäviä aikuiskoulutuskursseja.
Alakohtaiset esitietovaatimukset vaihtelevat koulutusohjelmittain. Vaatimuksena on yleensä, että hakija on suorittanut tietyt lukiokurssit.
Jos hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja, paikat jaetaan kiintiöiden pohjalta (betygsgrupper). Hakijan on opiskelutaustastaan riippumatta osoitettava, että hänellä on yleinen korkeakoulukelpoisuus.
Voit hakea korkea-asteen koulutukseen useassa eri kiintiössä, jos pystyt osoittamaan yleisen korkeakoulukelpoisuutesi usealla eri tavalla.
- Hakukiintiö 1 (betygsgrupp 1, direktgrupp BI): Tähän kiintiöön kuuluvat toisen asteen tutkinnon suorittaneet hakijat, joiden tutkinto oikeuttaa sellaisenaan hakemaan korkea-asteen opiskelupaikkaa.
- Hakukiintiö 2 (betygsgrupp 2, kompletteringsgrupp BII): Tähän kiintiöön kuuluvat hakijat, jotka ovat suorittaneet täydentäviä kursseja Ruotsin kunnallisessa aikuiskoulutuksessa (Komvux) saavuttaakseen yleisen korkeakoulukelpoisuuden.
- Korkeakoulukoe (högskoleprovet): Jos olet epävarma mahdollisuuksistasi opiskelupaikkaan ykköskiintiössä, voit osallistua korkeakoulukelpoisuutta mittaavaan kokeeseen. Tällöin osallistut pääsykokeeseen ja haet opiskelupaikkaa koetuloksen perusteella. Koe järjestetään kahdesti vuodessa useissa eri oppilaitoksissa. Jos korkeakoulukoe menee huonosti, oppilaitos ottaa hakutilanteessa huomioon toisen asteen päättötodistuksen keskiarvon.
Lisätietoja korkeakoulukokeeseen ilmoittautumisesta ja kokeen ajankohdasta saat osoitteesta studera.nu. Voit valmistautua korkeakoulukokeeseen tekemällä aiempien vuosien koetehtäviä. Löydät niitä korkeakoulukoeoppaasta ja osoitteesta studera.nu.
Pohjoismaiden kansalaisilta ei peritä ilmoittautumis- tai lukukausimaksua Ruotsin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Jos asut EU-/Eta-alueella, Ruotsin julkinen koulutus on sinulle maksutonta. Yksityiset oppilaitokset voivat sen sijaan periä opiskelijoilta erilaisia maksuja.
Sinun ei tarvitse maksaa yliopiston tai korkeakoulun ilmoittautumis- ja lukukausimaksua, jos
- olet Ruotsin kansalainen
- sinulla on pysyvä oleskelulupa Ruotsissa
- sinulla on (muu kuin opiskelun nojalla saatu) tilapäinen oleskelulupa Ruotsissa
- olet Pohjoismaan, EU-/Eta-maan tai Sveitsin kansalainen.
Kansalaisuutta ja oleskelulupaa koskevat tiedot tarkistetaan Ruotsin veroviranomaiselta ja Ruotsin maahanmuuttovirastosta, kun ilmoittaudut oppilaitokseen antagning.se-palvelussa.
Asiakirjojen ja oppimateriaalin kopiointimaksut, kirjaston tietopalvelu- ja tulostusmaksut, mahdollisiin opintokäynteihin liittyvät matka- ja muut kulut sekä ylioppilaskunnan jäsenmaksun joudut kustantamaan itse.
Jos olet EU-/Eta-alueen tai Sveitsin ulkopuolisen maan kansalainen, joudut maksamaan ilmoittautumis- ja lukukausimaksun riippumatta siitä, opiskeletko alempaa vai ylempää korkeakoulututkintoa. Ilmoittautumismaksu peritään, kun ilmoittaudut yhteen tai useampaan koulutukseen.
Yliopistot ja korkeakoulut päättävät itse lukukausimaksujensa suuruudesta ja vastaavat niiden perinnästä. Lisätietoja lukukausimaksuista, säännöistä ja poikkeuksista saa osoitteesta antagning.se.
Sinun on tärkeää olla perillä opintojen laajuudesta. Korkea-asteen opintojen laajuutta mitataan Ruotsissa opintopisteinä. Saat pisteitä jokaisesta yliopistossa tai korkeakoulussa suorittamastasi kurssista tai tutkinnosta. Opintopiste on ruotsiksi högskolepoöng (hp). Korkeakoulututkinto suoritetaan kerryttämällä opintopisteitä.
Jos opiskelet kokopäiväisesti, 7,5 opintopistettä vastaa 5 viikon opiskelua, 15 opintopistettä vastaa 10 viikon opiskelua, 30 opintopistettä vastaa yhtä lukukautta (20 viikkoa) ja 60 opintopistettä vastaa yhtä lukuvuotta (40 viikkoa).
Yhden lukukauden aikana on mahdollista suorittaa korkeintaan 45 opintopistettä. Kurssin tavoitteet ja laajuus opintopisteinä ilmoitetaan oppilaitoksen kutakin kurssia varten laatimassa kurssisuunnitelmassa.
Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä (3 vuotta). Tämä vastaa yleiseurooppalaista opintosuoritusmitoitusta, jonka mukaan alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 ECTS-opintopistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS) on eurooppalainen standardi. ECTS-pisteillä ilmaistaan, miten monen tunnin työmäärää kukin kurssi tai tutkinto edellyttää opiskelijalta.
Opintopisteet myönnetään kurssin hyväksytysti suorittaneelle opiskelijalle. Järjestelmä helpottaa eri maissa suoritettujen opintojen tunnustamista ja hyväksilukua ja oppimiskokemusten siirtämistä korkeakoulujen välillä.
Ruotsin korkea-asteen oppilaitoksissa on ylioppilaskuntia (stundetkår). Ylioppilaskunta on opiskelijoiden johtama ja opiskelijoiden etua ajava järjestö. Kaikilla Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla on oikeus kuulua ylioppilaskuntaan.
Kysy lisätietoja oppilaitoksestasi tai tutustu aiheeseen Ruotsin ylioppilaskuntien liiton (SFS) verkkosivuilla.
Ammattikorkeakoulutus Ruotsissa
Ammattikorkeakoulutus on yleensä 1–2 vuoden mittainen korkea-asteen koulutus. Koulutusta järjestävät sekä yksityiset että julkiset tahot. Koulutusohjelmien hyväksyjänä ja laadun valvojana toimii Ammattikorkeakouluvirasto.
Ammattikorkeakoulutus järjestetään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, ja sitä tarjotaan aloilla, joilla on pulaa koulutetusta työvoimasta. Tarjolla on rakennus-, tietotekniikka-, maatalous-, media-, terveys-, hoiva-, matkailu-, ravintola-, talousalan sekä teknisten alojen koulutusta.
Ammattikorkeakoulutusta kutsutaan Ruotsissa nimellä yrkeshögskoleutbildning tai YH-utbildning. Koulutuksessa yhdistyvät teoriaopinnot ja työpaikoilla tapahtuva käytännön oppiminen, ruotsiksi lärande i arbete (LIA).
Koulutuksen sisältö pohjautuu tavaroiden ja palveluiden tuotannosta saatuun kokemukseen. Tavoitteena on, että opiskelija saa työpaikan tai perustaa oman yrityksen heti tutkinnon suoritettuaan. Koulutuksen sisältö ja tarjolla olevat koulutusohjelmat vaihtelevat työmarkkinoiden tarpeiden mukaan.
Ruotsissa on seuraavat kaksi ammattikorkeakoulututkintoa:
- yrkeshögskoleexamen (ammattikorkeakoulututkinto)
- kvalificerad yrkeshögskoleexamen (ylempi ammattikorkeakoulututkinto)
Vähintään vuoden mittainen ammattikorkeakoulutus johtaa yrkeshögskoleexamen-tutkintoon ja vähintään kahden vuoden mittainen koulutus johtaa kvalificerad yrkeshögskoleexamen -tutkintoon. Tutkinnot ovat Ruotsissa kansallisesti hyväksyttyjä, niiden laatua valvotaan ja työnantajat tuntevat ne yleensä hyvin.
Koulutuksen on oltava vähintään vuoden mittainen, jotta se voi johtaa tutkintoon. Jos koulutus ei johda tutkintoon, voit kuitenkin saada todistuksen suoritetusta koulutuksesta.
Tarkempia tietoja koulutusohjelmista ja oppilaitoksista saa Yrkeshögskolan-sivustosta.
Ammattikorkeakoulut vastaavat Ruotsissa opiskelijavalintojen järjestämisestä ja hallinnoinnista. Koulutuksen järjestäjiä (kouluja) on paljon, ja ne hoitavat opiskelijavalintansa itsenäisesti.
Ota yhteyttä suoraan sinua kiinnostavaan oppilaitokseen, jos sinulla on kysyttävää hakumenettelystä ja koulutusohjelmakohtaisista pääsyvaatimuksista. Huomaathan myös, että hakuajat vaihtelevat koulutusohjelmittain.
Oppilaitoksesta ja koulutusohjelmasta riippuu, mitä hakemuksen tulee sisältää ja mitä liitteitä siinä on oltava. Tarkempaa tietoa vaatimuksista saat koulutuksen järjestäjältä.
Esimerkkejä vaadittavista asiakirjoista:
- todistus
- perusteltu hakemus
- työtodistus
- näyttökoe.
Ammattikorkeakoulun pääsyvaatimuksena on, että sinulla on yleinen opiskelukelpoisuus (behörighet). Sinulla on siis oltava toisen asteen tutkinto tai sitä vastaavat tiedot ja taidot.
Sinulla on yleinen kelpoisuus, jos täytät jonkin seuraavista vaatimuksista:
- Olet suorittanut toisen asteen koulutuksen joko kansallisen opetussuunnitelman tai yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisesti ja vähintään arvosanalla "hyväksytty" (godkänt).
- Olet suorittanut toisen asteen aikuiskoulutuksen vähintään arvosanalla "hyväksytty" (godkänt).
- Olet suorittanut Ruotsissa tai ulkomailla tutkinnon, joka vastaa kohdassa 1 tai 2 esitettyjä vaatimuksia.
- Asut Suomessa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa ja täytät vastaavaa koulutusta koskevat pääsyvaatimukset asuinmaassasi.
- Sinulla on Ruotsissa tai ulkomailla suorittamasi koulutuksen, käytännön kokemuksen tai jonkin muun seikan nojalla edellytykset hyödyntää koulutusta, johon olet pyrkimässä.
Moniin koulutusohjelmiin on lisäksi alakohtaisia esitietovaatimuksia. Vaatimuksena voi olla esimerkiksi, että olet suorittanut tietyt lukion kurssit tai sinulla on niitä vastaavat tiedot ja taidot tai että sinulla on tietynlaista työkokemusta.
Tutkintojen ja arvosanojen lisäksi hakutilanteessa otetaan huomioon myös muodollisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittu osaaminen.
Opintojen laajuus ilmoitetaan ammattikorkeakoulupisteinä (YH-poäng) siten, että viisi pistettä vastaa viikon mittaisia kokopäiväisiä opintoja. 100 pistettä vastaa puolen vuoden mittaisia kokopäiväisiä opintoja, 200 pistettä vuoden mittaisia kokopäiväisiä opintoja ja 400 pistettä kahden vuoden mittaisia kokopäiväisiä opintoja. Useimmat ammattikorkeakoulutukset kestävät kaksi vuotta, ja niiden laajuus on 120 ECTS-opintopistettä.
Ammattikorkeakoulun opintopistejärjestelmä eroaa yliopistojen opintopistejärjestelmästä. Ammattikorkeakoulupisteitä ei automaattisesti hyväksytä osaksi yliopistotutkintoa, jos haluat jatkaa myöhemmin opintojasi yliopistossa. Yliopistot päättävät itsenäisesti opintojen hyväksilukemisesta.
Ammattikorkeakoulupisteet vertautuvat yliopistojen ja korkeakoulujen pistejärjestelmään seuraavasti:
- Puolen vuoden mittainen koulutus: 100 ammattikorkeakoulupistettä / 30 yliopiston opintopistettä
- Vuoden mittainen koulutus: 200 ammattikorkeakoulupistettä / 60 yliopiston opintopistettä
- Kahden vuoden mittainen koulutus: 400 ammattikorkeakoulupistettä / 120 yliopiston opintopistettä
- Kolmen vuoden mittainen koulutus: 600 ammattikorkeakoulupistettä / 180 yliopiston opintopistettä.
Ulkomaisten arvosanojen muuntaminen ruotsalaisiksi
Hakijan ei tarvitse itse muuntaa ulkomaisia arvosanojaan ruotsalaisiksi.
Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvoston verkkosivuilta selviää, miten toisessa Pohjoismaassa suoritettujen toisen asteen arvosanojen muuntaminen tapahtuu.
Ruotsin yliopistojen ja korkeakoulujen kielitaitovaatimukset
Korkea-asteen koulutukseen pyrkivältä edellytetään Ruotsissa toisen asteen tutkintoa. Lisäksi hakijalla on oltava hyvät ruotsin ja englannin kielen taidot. Jos olet suorittanut toisen asteen tutkinnon jossain toisessa Pohjoismaassa, tutkinto riittää osoitukseksi riittävistä ruotsin kielen taidoista.
Opintokielenä on useimmiten ruotsi. Tenttejä ei kaikissa oppilaitoksissa voi suorittaa eikä tehtäviä palauttaa norjan tai tanskan kielellä. Jos aineen opetuskielenä on englanti, myös tenttikielenä on englanti.
Muista Pohjoismaista tulevat opiskelijat voivat usein suorittaa sekä suulliset että kirjalliset tentit joko ruotsin, norjan tai tanskan kielellä. Ota yhteyttä tulevan ruotsalaisen oppilaitoksesi opinto-ohjaajiin ja selvitä, voiko tenttikielenä käyttää norjaa tai tanskaa.
Vaihto-opiskelijaksi Ruotsiin
Jos et halua suorittaa Ruotsissa koko tutkintoa vaan vain tiettyjä sen osia, sinulla on kaksi vaihtoehtoa.
Voit lähteä opiskelijavaihtoon oman oppilaitoksesi kautta. Omalta laitokseltasi tai oman oppilaitoksesi kansainvälisistä palveluista saat selville, minkä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa oppilaitoksellasi on vaihtosopimuksia.
Voit lähteä opiskelijavaihtoon, vaikka oppilaitoksellasi ei olisikaan virallista sopimusta sinua kiinnostavan ruotsalaisen oppilaitoksen kanssa. Ota yhteyttä ruotsalaiseen oppilaitokseen ja selvitä, voitko päästä sinne free mover- tai guest student -vaihtoon yhdeksi lukukaudeksi tai kokonaiseksi lukuvuodeksi. Muistathan varmistaa jo etukäteen omasta oppilaitoksestasi, että Ruotsissa suoritettavat opinnot hyväksytään osaksi kotimaista tutkintoa.
Lisätietoja
Ruotsiin opiskelemaan saapuvan on hyvä perehtyä esimerkiksi opiskelija-asumiseen, opintojen rahoitukseen sekä ruotsalaisen tutkinnon tunnustamiseen muissa Pohjoismaissa. Info Pohjolan oppaisiin on koottu hyödyllistä tietoa opiskelijalle tärkeistä asioista.
Jos sinulla on kysymyksiä, tai jos olet kohdannut ongelmia toisessa Pohjoismaassa, voit täyttää yhteydenottolomakkeemme.
HUOM! Jos kysymyksesi koskee hakemusten käsittelyä, tietyn etuuden hakemista tai muuta henkilökohtaista kysymystä, ole yhteydessä suoraan vastaavaan viranomaiseen.
