Toisen asteen koulutus Ruotsissa

Lukiokoululla tarkoitetaan Ruotsissa kaikkea toisen asteen koulutusta: sekä ammatillista koulutusta että korkea-asteen opintoihin valmistavaa koulutusta.

Lukiokoulussa on 18 kansallista koulutusohjelmaa, jotka ovat tarjolla kaikissa Ruotsin toisen asteen oppilaitoksissa. Niiden lisäksi valittavana on useita erityisiä koulutusohjelmia. Kaikki lukioasteen koulutusohjelmat antavat yleisen korkeakoulukelpoisuuden.

Kaikki koulutusohjelmat ovat kolmivuotisia. Nämä kuusi koulutusohjelmaa ovat korkea-asteen opintoihin valmistavia: liiketaloudellinen ohjelma, taidealan ohjelma, humanistinen ohjelma, luonnontieteiden ohjelma, yhteiskuntatieteiden ohjelma ja tekniikan ohjelma. Muut koulutusohjelmat ovat ammatillisesti suuntautuneita.

Myös kaikilla ammatillisten koulutusohjelmien opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tutkinto, joka antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden (grundläggande högskolebehörighet). Opiskelijan on tällöin suoritettava yleisen korkeakoulukelpoisuuden edellytyksenä olevat ruotsin ja englannin kielen kurssit. Moniin korkea-asteen opintoihin vaaditaan lisäksi erityinen korkeakoulukelpoisuus (särskild behörighet).

Opiskelijan on aloitettava toisen asteen koulutus Ruotsissa viimeistään sen vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jona hän täyttää 20 vuotta. Tätä vanhemmat opiskelijat kuuluvat aikuiskoulutusjärjestelmän piiriin.

Ruotsissa sekä ammatillisesti suuntautuneet että korkea-asteen opintoihin valmentavat toisen asteen koulutusohjelmat sisältävät paljon teoreettisia opintoja.

Ruotsalaisen lukiokoulun koulutusohjelmaan sisältyy kahdeksan kaikille yhteistä ainetta sekä joukko erityisaineita.

Kaikki koulutusohjelmat sisältävät

• kahdeksan kaikille koulutusohjelmille yhteistä ainetta (gymnasiegemensamma ämnen): ruotsi tai ruotsi toisena kielenä, englanti, matematiikka, liikunta ja terveys, historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, luonnontiede
• tietyn määrän koulutusohjelmalle yhteisiä aineita (programgemensamma ämnen) riippuen siitä, mistä koulutusohjelmasta on kyse
• projektityöskentelyä.

Kaikkiin ammatillisesti suuntautuneisiin koulutusohjelmiin sisältyy työpaikoilla tapahtuvaa oppimista (arbetsplatsförlagt lärande, APL).

Jos olet suorittanut yleisen korkeakoulukelpoisuuden antavan toisen asteen tutkinnon Ruotsissa, voit hakea korkea-asteen koulutukseen myös muissa Pohjoismaissa.

Katso lisätietoja täältä:

Erityislukiokoulu on erityistarpeisille nuorille tarkoitettu toisen asteen koulutus. Valittavana on yhdeksän ammattiin suuntautunutta kansallista ohjelmaa, kansallisesta rakenteesta poikkeavia koulutusohjelmia sekä yksilöllisiä koulutusohjelmia niille opiskelijoille, joiden on tarpeen opiskella tiettyjä aihealueita yksittäisten oppiaineiden sijaan.

Toisen asteen aineita voi opiskella myös kansanopistossa. Kansanopisto on aivan omanlaisensa oppilaitosmuoto, jonka koulutustarjonta on hyvin monipuolinen.

Useimmat ruotsalaisnuoret hakevat toisen asteen koulutukseen peruskoulun yhdeksännen luokan keväällä. Opiskelijan on haettava toisen asteen koulutukseen viimeistään sen vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jona hän täyttää 20 vuotta.

Toisen asteen koulutukseen pyritään oman kotikunnan kautta. Ota yhteyttä kuntaan, jos tarvitset apua toisen asteen koulutukseen hakemisessa. Lisätietoja hakumenettelystä saat oman kuntasi verkkosivuilta.

Toisen asteen koulutuksen pääsyvaatimuksena Ruotsissa on hyväksytysti suoritettu peruskoulun oppimäärä sekä hyväksytty arvosana seuraavissa aineissa: englanti, matematiikka ja ruotsi tai ruotsi toisena kielenä. Voit pyrkiä toisen asteen koulutukseen viimeistään sen vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jona täytät 20 vuotta. Sinulla ei kuitenkaan saa entuudestaan olla toisen asteen tutkintoa.

Suosituimpiin koulutusohjelmiin pyrkiviltä vaaditaan yleensä parempi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo kuin muihin koulutusohjelmiin pyrkiviltä.

Jos hakija täyttää haluamansa koulutuksen pääsyvaatimukset, hänellä on niin kutsuttu kelpoisuus (behörighet).

Ammattiin valmistaviin koulutusohjelmiin pyrkivällä on kelpoisuus, jos hänellä on hyväksytty arvosana seuraavista aineista:

• ruotsi tai ruotsi toisena kielenä
• englanti
• matematiikka
• hyväksytty arvosana viidestä muusta aineesta; pääsyvaatimuksena on toisin sanoen hyväksytty arvosana kahdeksasta eri aineesta.

Korkea-asteen opintoihin valmistaviin koulutusohjelmiin pyrkivällä on kelpoisuus, jos hänellä on hyväksytty arvosana seuraavista aineista:

• ruotsi tai ruotsi toisena kielenä
• englanti
• matematiikka
• hyväksytty arvosana yhdeksästä muusta aineesta; pääsyvaatimuksena on toisin sanoen hyväksytty arvosana 12 eri aineesta.

Liiketalouden koulutusohjelmaan, humanistiseen koulutusohjelmaan ja yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmaan pyrkivällä näihin yhdeksään muuhun aineeseen tulee sisältyä hyväksytty maantiedon, historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon arvosana.

Luonnontieteiden koulutusohjelmaan ja tekniikan koulutusohjelmaan pyrkivällä näihin yhdeksään muuhun aineeseen tulee sisältyä hyväksytty biologian, fysiikan ja kemian arvosana.

Taidealan koulutusohjelmaan pyrkivällä on oltava hyväksytty arvosana yhdeksässä vapaavalintaisessa aineessa.

Jos oppilaalla ei ole kelpoisuutta tiettyyn valtakunnalliseen koulutusohjelmaan, hän voi osallistua tutustuttamisohjelmaan (introduktion). Tutustuttamisohjelmia on viisi: valmentava koulutus (preparandutbildning), ohjelmaan suuntautuva yksilöllinen vaihtoehto (programinriktat individuellt val), ammattiin tutustuttaminen (yrkesintroduktion), yksilöllinen vaihtoehto (individuellt alternativ) ja kieleen perehdyttäminen (språkintroduktion).

Kun toisesta Pohjoismaasta tuleva opiskelija pyrkii toisen asteen koulutukseen Ruotsiin, ruotsalainen oppilaitos arvioi oppilaan ruotsin kielen taidon. Arvioinnin avulla selvitetään, riittääkö oppilaan kielitaito opetuksen seuraamiseen.

Jos oppilaan kielitaito ei ole riittävä, hänelle tarjotaan ruotsin kielen opetusta (ruotsi toisena kielenä).

Ruotsalaisen lukiokoulun oppilaan on osattava ruotsia niin hyvin, että hän pystyy seuraamaan opetusta. Lisäksi hänen on täytettävä matematiikkaa ja englannin kieltä koskevat yleiset pääsyvaatimukset.

Jos oppilaan huoltajan äidinkieli on muu kuin ruotsi, oppilaalla on oikeus saada äidinkielen opetusta kyseisellä kielellä, mikäli kieltä puhutaan kotona päivittäin ja oppilaalla on kyseisen kielen perustaidot. Jos huoltajan äidinkieli on kansallinen vähemmistökieli, oppilaalle on tarjottava äidinkielen opetusta, vaikka kyseistä kieltä ei puhuttaisikaan kotona päivittäin. Kansallisia vähemmistökieliä ovat suomi, meänkieli (tornionlaaksonsuomi), saame (saamen kielet), romani ja jiddiš.

Sekä yleissivistävään että ammatillisesti painotettuun toisen asteen koulutukseen pyrkivän oppilaan aiempia arvosanoja ja kielitaitoa on verrattava vastaavan ruotsalaisen kouluasteen oppimäärään ja arvosanoihin. Ulkomailla suoritettujen arvosanojen tunnustaminen voi tapahtua kolmella eri tavalla: 1) Oppilas osallistuu ruotsalaisen oppimäärän osaamista mittaaviin kokeisiin. 2) Rehtori myöntää oppilaalle arvosanan E (hyväksytty), mikäli oppilaan arvosanasta, todistuksesta tai vastaavasta ilmenee, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat kyseiseen ruotsalaiseen arvosanaan vaadittavaa tasoa. Rehtori ei voi myöntää E:tä korkeampaa arvosanaa. 3) Oppilas seuraa kurssilla annettavaa opetusta ja saa arvosanan.