Simo Rundgren (Replik)

Information

Type
Replikk
Tale nummer
51
Person
Dato

Arvoisa presidentti! Haluan kommentoida lyhyesti pääministeri Reinfeldtin ohjelmaa.

On mielestäni erittäin tärkeätä, että tämä kaivosteollisuus on nostettu esiin. Se on, kuten tiedämme, juuri Pohjoiskalotin alueella valtava teollisuudenala jo nyt ja sillä on kasvavat mahdollisuudet myös Suomen puolella, mutta se on ennen muuta tuolla alueella kaikkien, Norjan, Suomen ja Ruotsin, yhteistyöprojekti. Esimerkiksi työvoiman osalta tulee olemaan eri maista paljon työntekijöitä, jotka kulkevat naapurimaiden kaivoksissa, joten tämä rajaestekeskustelu kyllä liittyy tähän olennaisesti, erityisesti Tornionlaakson alueella, Pajala–Kolari–Kiiruna-alueilla.

Toinen asia on tämä logistiikan järjestäminen, joka ei tule onnistumaan muuten kuin niin, että Pohjoismaat tekevät siellä tiivistä yhteistyötä. Suomikin tarvitsee tien Jäämerelle, ja uskon, että myös Ruotsin puolen malmeja tullaan kuljettamaan Pohjanlahden satamiin Suomen puolelle.

Nostan vielä tässä esille erään asian, joka ei ole ollut esillä. Nimittäin tuo rajajokemme Tornion-Muonionjoki, joka on noin 550 kilometriä pitkä, on Natura-vesistöä, ja sen varrella asuu myös runsaasti väestöä. Olisi mielenkiintoinen yhteinen projekti rakentaa jätevesihuolto tuolle alueelle sillä tavalla, että erityisesti Suomi ja Ruotsi tekisivät siinä yhteistyötä. Se olisi myös mielenkiintoinen EU-projekti, sillä EU tulee mukaan rahoituksen osalta jopa 70 prosentilla tällaisiin rajat ylittäviin jätevesiprojekteihin, jotka olennaisesti liittyvät tuohon Natura-alueeseen.

Skandinavisk oversettelse:

Ärade president! Jag vill kort kommentera statsminister Reinfeldts program.

Jag tycker det är mycket viktigt att gruvindustrin har tagits upp. Den är, som vi vet, en enorm industrigren just på Nordkalotten och den har växande möjligheter också i Finland, men framför allt är den ett samarbetsprojekt mellan alla länder på området, Norge, Finland och Sverige. Till exempel i fråga om arbetskraften kommer det att finnas många arbetstagare från olika länder som arbetar i gruvor i grannländerna, så gränsdebatten hänger nog väsentligt ihop med detta, i synnerhet i Tornedalen i regionen Pajala–Kolari–Kiruna.

En annan fråga är hur logistiken ska ordnas. Det kommer inte att lyckas utan att de nordiska länderna samarbetar intensivt i området. Också Finland behöver en väg till Ishavet, och jag tror att också malm från Sverige kommer att transporteras till hamnarna på Finlands sida av Bottniska viken.

Jag tar upp en fråga som inte nämnts ännu. Vår gränsälv Torne älv – Muonio älv, som är omkring 550 kilometer lång, är ett Natura-vattendrag och det bor mycket folk vid den. Det vore ett intressant gemensamt projekt att bygga upp avloppsservicen i området på så sätt att i synnerhet Finland och Sverige samarbetar. Det vore också ett intressant EU-projekt, för EU deltar med upp till 70 procent i finansieringen av sådana här gränsöverskridande avloppsvattenprojekt som på ett väsentligt sätt hänger ihop med Natura-området.