Katri Kulmuni (Hovedindlæg)

Informasjon

Speech type
Hovedinnlegg
Speech number
256
Person
Speaker role
Midtergruppen
Date

Arvoisa puheenjohtaja! Hyvinvointivaliokunta on huolestunut kielteisestä kehityksestä, joka on useiden vuosien ajan vallinnut Pohjoismaiden reuna-alueilla, maakunnissa, lääneissä, kunnissa sekä Grönlannissa, Ahvenanmaalla ja Färsaarilla. Syrjäkunniksi kutsutut alueet kokevat dramaattisesti kasvavaa poismuuttoa, joka suuntautuu kaupunkeihin, suurkaupunkeihin, ja täällä puolestaan sitten koetaan ongelmia muuttoliikkeen tapahtuessa liian nopeasti. Poismuutto haja-asutusalueilta heikentää taloudellista tilannetta ja luo haasteita tarjota hyvinvointipalveluita. Hyvinvointivaliokunta haluaa nostaa tämän valiokuntaehdotuksen avulla reuna-alue- ja aluepolitiikan poliittiselle asialistalle keskittyen harvaan asuttujen alueiden hyvinvointipalveluihin. Tavoitteena on saada aikaan kestäviä aluepolitiikan ratkaisuja keskittyen näiden harvaan asuttujen alueiden hyvinvointipalveluihin.

Pohjoismaiden välillä on suuria eroja sen suhteen, miten organisoidaan aluepolitiikkaa, kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittämistä ja vahvistetaan vaikutuskeinoja. Nämä ovat hyvin erilaisia. Missä määrin sitten valtio, maakunnat, läänit ja kunnat voivat tukea taloudellisesti ja antaa kannustimia ja vaikutuskeinoja turvatakseen alueiden asukkaiden palvelut ja myönteisen kehityksen? Millaisia toimia tarvitaan, jotta voidaan vahvistaa ja kehittää perusrakenteita, kuten koulua ja yliopistoa, terveys- ja hyvinvointipalveluita?

Nämä ihmiset haja-asutusalueilla ovat vaarassa joutua pysyvästi köyhyyteen ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Tulee monenlaisia asioita, kun palvelut lähtevät kauemmas, ja se aiheuttaa tietenkin myös suuria taloudellisia paineita ja terveydellisiä ja sosiaalisia eroja. Niinpä hyvinvointivaliokunta on pyrkinyt puuttumaan tähän kehitykseen, ja esitämmekin, että vuosittain selonteon pohjoismaisen aluepolitiikan yhteistyön tilanteesta lähtökohdaksi otetaan neljän työryhmän aihealueet ja Pohjoismaista hankitun tiedon analyysit ja sitten myös arvioidaan, miten Pohjoismaiden neuvosto voi osallistua aluekehitystä koskevan tiedon pohjoismaiseen kehittämisfoorumiin siten, että työryhmien valitsemat aihealueet tulevat tutuiksi ja näiden asioiden parissa työskennellään myös jatkossa.

Skandinavisk oversættelse

Ärade ordförande! Välfärdsutskottet uttrycker sin oro över den negativa utveckling som i flera år varit rådande i Nordens gränsområden, landskap, län och kommuner samt på Grönland, Åland och Färöarna. Områdena som kallas randkommuner upplever en dramatiskt ökande avflyttning som riktar sig till städer, storstäder, och där upplever man i sin tur problem då tillväxten sker för snabbt. Avflyttningen från glesbygden försvagar ekonomin och skapar utmaningar i utbudet av välfärdstjänster. Välfärdsutskottet vill med detta utskottsförslag lyfta upp randområdes- och regionpolitiken på den politiska agendan och fokusera på välfärdstjänsterna i glest befolkade områden. Målet är att skapa hållbara regionalpolitiska lösningar med särskild vikt på välfärdstjänsterna i dessa glest befolkade områden.

Det finns stora skillnader mellan de nordiska länderna i hur de organiserar regionalpolitiken och utvecklingen av växelverkan mellan stad och landsbygd samt stärker sitt inflytande. Dessa är mycket olika.. I vilken utsträckning kan då staten, landskapen, länen och kommunerna ge ekonomiskt stöd och stimulans och medel för att garantera invånarna i området service och en positiv utveckling? Vilken typ av åtgärder krävs för att stärka och utveckla de grundläggande strukturerna såsom skola och universitet och hälso- och välfärdstjänster? 

Människorna i glesbygderna löper risk att utsättas för permanent fattigdom och långtidsarbetslöshet. Det får många konsekvenser om tjänsterna förläggs långt bort, och det skapar naturligtvis också stora ekonomiska påfrestningar och hälso- och sociala skillnader. Därför har välfärdsutskottet strävat efter att ingripa i denna utveckling. Vi föreslår att de fyra arbetsgruppernas teman och analyserna av informationen från de nordiska länderna årligen tas till utgångspunkt för redogörelsen om samarbetet i den nordiska regionalpolitiken. Vidare bör det övervägas på vilket sätt Nordiska rådet kunde delta i det nordiska utvecklingsforumet om regional utveckling för att bekanta sig med de teman arbetsgrupperna valt och fortsätta arbetet med dessa frågor.