Juho Eerola (Indlæg)

Arvoisa rouva puheenjohtaja! Tämä keskustelu Palestiinan itsenäisyydestä kyllä nyt avaa eräänlaisen Pandoran lippaan. Meillä on Flanderi, on Quebec, on Katalonia, on Skotlanti. Nämä saattaisivat ehkä olla helppojakin paikkoja tunnustaa, mutta mitäs sitten, kun tulee Kurdistan, tai mitäs sitten, kun tulee vaikka Donbass? Mitä me sanomme heille, jos me olemme nyt tunnustaneet Palestiinan? Ajatelkaa sellaista teoreettista tilannetta, että joku puolueryhmä täällä ajaisi vaikka Donbassin tunnustamista, ja sitten ajattelette sitä herkkää tilannetta, joka meillä on Venäjän kanssa tällä hetkellä.

Ei tällainen asia minun näkemykseni mukaan kuulu Pohjoismaiden neuvostoon. Sinänsä hyvä, että politiikka on palannut tänne Pohjoismaiden neuvostoon eikä kaikessa haeta konsensusta ja uskalletaan olla erimielisiä. Tämä on nyt minun näkemykseni mukaan kuitenkin semmoinen asia, että ei ole ihan Pohjoismaiden neuvoston asioita päättää, tunnustetaanko jokin valtio vai eikö tunnusteta. Jos jokin maa haluaa Palestiinan tunnustaa, niin se on minulle ihan ok, mutta esimerkiksi Ruotsissa sen seurauksena esimerkiksi juutalaisvastaisuus on lisääntynyt ja iskut heitä kohtaan. Eivätkä ne, jotka siellä näitä vainoavat, ole muuten sitten ruotsidemokraatteja vaan ihan jotain muuta porukkaa.

Se, mitä meidän Pohjoismaiden neuvoston osalta pitää tehdä ja mitä voidaan tehdä ja mitä kannustan tekemään, on se, että mainostetaan tätä meidän omaa rauhanomaista malliamme näistä itsehallintoalueista. Jos se toimii hyvin Ahvenanmaalla, se toimii hyvin Grönlannissa ja se toimii Färsaarilla, miksei se toimisi myös Palestiinassa? Mainostetaan pikemminkin tätä ja ollaan ylpeitä tästä mallista, joka meillä on.