Juha Sipilä (Hovedindlæg)

Informasjon

Type
Hovedinnlegg
Tale nummer
2
Person
Speaker role
Statsminister, Finland
Dato

Herr ordförande, bästa nordiska kolleger, ministrar, mina damer och herrar! Vuosi sitten Reykjavikissa esittelin tässä samassa istunnossa pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelmamme tälle vuodelle. Kestävä kehitys oli jo silloin vahvasti läsnä, olimmehan tuoneet puheenjohtajuuskaudellemme teemat ”vesi, luonto, ihmiset”.

Olemme kuluvan vuoden aikana jalkauttaneet teemojamme monin tavoin, esimerkiksi pohjoismaiset kehitysministerit keskustelevat huomenna täällä Kööpenhaminassa teemasta vesi.

Kestävä kehitys on kaikkien tehtävä, oikeus ja vastuu. Sen omistajuus kuuluu kaikille. Haluamme Suomessa välittää tätä viestiä läpi yhteiskunnan. Kestävän kehityksen lähetystapa on mukana muun muassa varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Myös kansalaisjärjestöt ovat tässä hienosti mukana.

Olemme Suomessa ottaneet Agenda 2030:n toimeenpanossa tänä vuonna useita merkittäviä askeleita. Vuoden alussa sovittiin, että koordinaatiovastuu Agenda 2030:n toteuttamisesta on pääministerin kansliassa. Tämän jälkeen hyväksyimme valtioneuvoston selonteon Suomen kehityspolitiikasta, ja sen myötä Agenda 2030 on nyt Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön ohjenuora.

Sitten päivitimme kansallisen strategiamme yhteensopivaksi Agenda 2030:n kanssa. Strategiamme ei kuitenkaan ole mikään perinteinen strategiapaperi, vaan kutsumme sitä nimellä ”Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus”. Vuoden loppuun mennessä hallitus valmistelee kansallisen toimeenpanosuunnitelman, joka on kirjattu myös hallitusohjelmaamme.

Me Suomessa pidämme erittäin tärkeänä, että naisilla on vahva rooli globaalisti kestävän kehityksen agendan toteuttamisessa. Olen monesti todennutkin, että tämä asia olisi jo valmis, jos se olisi naisten käsissä.

Otamme kestävän kehityksen Suomessa erittäin tosissamme. Kyse on sekä omasta hyvinvoinnistamme että globaalista vastuusta. Tämä on myös henkilökohtaisesti minulle äärimmäisen tärkeä asia.

Hyvät ystävät, pohjoismaisen yhteiskuntamallin saavutukset herättävät maailmanlaajuisesti kiinnostusta ja ihastusta. Ne nojaavat pitkälti samoihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat myös Agenda 2030:n ytimessä.

Joidenkin tavoitteiden toimeenpanossa myös meillä itsellämme on haasteita. Vaikka teemme paljon yhteistyötä muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävämpien kulutus- ja tuotantotapojen edistämiseksi, voimme kuitenkin tehdä enemmän. Olen itse haastanut pohjoismaisia kollegoitani pohtimaan sitä, voisimmeko vaikuttaa globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen lisäämällä esimerkiksi biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä ja voisimmeko sopia yhdessä kunnianhimoisesta pitkän aikavälin tavoitteesta. Yhteiset aloitteet ja yhteinen markkina voisivat antaa meille tässä asiassa vahvemman äänen myös EU:ssa ja laajemmin kansainvälisillä kentillä. Käytännössä tämä voitaisiin tehdä sopimalla kunnianhimoisemmista sekoitevelvoitteista, siis siitä, kuinka suuri osa auton tankkiin laitettavasta bensiinistä tai dieselistä täytyy olla uusiutuvaa polttoainetta. Myös biokaasun ja sähköautoilun edistämiset vievät samaan suuntaan.

Erittäin tärkeä pohjoismainen kestävän kehityksen teema on tietysti myös arktiset kysymykset. Nämä ovat erityisen lähellä Suomea nyt, kun valmistaudumme ottamaan vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ensi vuonna. Keskeisin tehtävä arktisella alueella kestävän kehityksen ja talouden turvaamiseksi on juuri ilmastonmuutoksen torjuminen. Se tarkoittaa isoa suunnanmuutosta energiapolitiikassamme, ja viittaan jälleen siihen, että me Pohjoismaat voisimme tehdä tässä asiassa enemmän yhdessä.

Kun aikaa näyttää vielä olevan jäljellä, palaan vielä Suomen omiin Agenda 2030:n tavoitteisiin. Me teimme tämmöisen arvion siitä, missä itse olemme näiden 17 tavoitteen kanssa, ja olemme saaneet alle puolessa eli 8:ssa 17:sta itsellemme vihreän valon. Meillä on seitsemässä tavoitteessa keltainen, ja kahdessa olemme vielä liian kaukana tavoitteesta. Ne olemme merkinneet punaisella. Näitä ovat juuri nämä ilmastokysymykset, joissa meidän pitää päästä nopeammin eteenpäin, samoin kuin työllisyys ja talouskasvu.

Mina damer och herrar! Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Odotamme innolla istuntoviikon isännöintiä ensi vuonna Suomessa. Tsemppiä myös Britt Lundbergille torstain vaalia ajatellen.

On todella hienoa olla täällä Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikolla. Odotan jälleen mielenkiintoisia keskusteluja.

Skandinavisk oversettelse:

Herr ordförande, bästa nordiska kolleger, ministrar, mina damer och herrar! Vid samma session i Reykjavik för ett år sedan presenterade jag vårt ordförandeskapsprogram för Nordiska ministerrådet för i år. Den hållbara utvecklingen var redan då starkt närvarande, vi hade ju lanserat temat "vatten, natur, människor" för vårt ordförandeskap. Vi har under det gångna året implementerat våra teman på flera sätt. De nordiska biståndsministrarna diskuterar till exempel temat vatten här i Köpenhamn i morgon. Den hållbara utvecklingen är en uppgift, en rättighet och ett ansvar för alla. Den är allas egendom. Vi vill förmedla detta budskap till hela det finländska samhället. Principen om hållbar utveckling ingår bland annat i förskoleverksamheten, skolorna, instituten och högskolorna. Också medborgarorganisationerna deltar på ett föredömligt sätt. Vi har i Finland i år tagit flera betydande steg för att genomföra Agenda 2030. I början av året beslutade vi att statsministerns kansli bär ansvaret för att samordna genomförandet av Agenda 2030. Efter detta godkände vi statsrådets redogörelse för Finlands biståndspolitik och därmed är Agenda 2030 nu rättesnöret för Finlands biståndspolitik och utvecklingssamarbete.  Sedan uppdaterade vi vår nationella strategi så att den är förenlig med Agenda 2030. Vår strategi är emellertid inte något traditionellt strategipapper utan vi kallar det ett "Samhälleligt åtagande för hållbar utveckling". Regeringen ska till och med årsskiftet bereda en nationell plan för genomförandet som också är inskriven i vårt regeringsprogram. Vi i Finland fäster stor vikt vid att kvinnorna har en stark roll i genomförandet av agendan för en globalt hållbar utveckling.  Jag har många gånger konstaterat att denna fråga redan vore avklarad om den låg i kvinnornas händer. Vi tar den hållbara utvecklingen mycket seriöst i Finland. Det gäller både vår egen välfärd och ett globalt ansvar. Detta är också en mycket viktig fråga för mig personligen. Bästa vänner, den nordiska välfärdsmodellens framgångar väcker intresse och beundran världen över. De bygger i hög grad på samma mål för en hållbar utveckling som utgör kärnan för Agenda 2030. Att genomföra vissa av målen innebär utmaningar även för oss  själva. Även om vi samarbetar intensivt för att motverka klimatförändringen och främja mer hållbara sätt att konsumera och producera så kunde vi ändå göra mer. Jag har själv utmanat mina nordiska kolleger att överväga om vi kunde bidra till att uppnå de globala klimatmålen till exempel genom att utöka användningen av biobränslen i trafiken samt om vi tillsammans kunde enas om ett ambitiöst långsiktigt mål. Gemensamma förslag och en gemensam marknad kunde ge oss en starkare röst i EU och på internationella arenor i allmänhet. I praktiken kunde vi åstadkomma detta genom att komma överens om ett mer ambitiöst krav på bränsleblandning, det vill säga andelen förnybart bränsle i bensinen eller dieseln i bilens bränsletank. Att främja användningen av biogas och elbilar främjar också denna utveckling. De arktiska frågorna är naturligtvis ett mycket viktigt nordiskt tema för hållbar utveckling. Dessa ligger Finland mycket nära nu då vi förbereder oss för att ta emot ordförandeskapet i Arktiska rådet nästa år. Att bekämpa klimatförändringen i den arktiska regionen är den viktigaste uppgiften för att trygga den hållbara utvecklingen och ekonomin. Det innebär en kraftig kursändring i vår energipolitik, och jag hänvisar återigen till att vi nordiska länder kunde göra mer tillsammans i denna fråga. Eftersom jag tydligen har tid kvar ska jag återknyta till Finlands mål för Agenda 2030. Vi gjorde en bedömning av var vi själva står med dessa 17 mål, och vi har fått grönt ljus i mindre än hälften av dem, det vill säga 8 av 17. Vi har gult ljus i sju mål och i två står vi ännu alltför långt ifrån målet. Dem har vi märkt med röd färg. Dessa är just klimatfrågorna, där vi måste göra snabbare framsteg, samt sysselsättningen och den ekonomiska tillväxten. Mina damer och herrar! Finland fyller nästa år hundra år. Vi väntar med iver på att stå värd för sessionsveckan i Finland nästa år. Jag vill också ge Britt Lundberg mitt stöd i torsdagens val. Det är verkligen fint att vara med här vid Nordiska rådets sessionsvecka. Jag väntar mig intressanta diskussioner igen.