Paavo Arhinmäki (Replik)

Arvoisa puheenjohtaja! Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Se johtuu kriiseistä: Syyrian sota, Somaliassa pitkään jatkunut sisällissota, toisaalta se toivottomuus, epätoivo, tulevaisuudennäkymien puuttuminen monissa maissa esimerkiksi Afrikan suunnalla.

Meidän on toimittava sen puolesta, että kriisejä, sotia, pakolaisuuden syitä vähennetään niin, että ihmiset eivät joudu lähtemään liikkeelle. Siinä mielessä olin iloinen Vapaa Pohjola -ryhmän ja Paula Bielerin puheenvuorosta, koska hän sanoi, että pitää tukea lähellä ihmisiä. Tämä varmaan tarkoittaa sitä, että Vapaa Pohjola liittyy niihin, jotka vaativat merkittäviä korotuksia kehitysyhteistyömäärärahoihin, koska mikä muu tapa Pohjoismailla on puuttua kriisien syihin ja auttaa paikan päällä kuin kehitysyhteistyömäärärahat. Esimerkiksi kuulimme, että Suomella ne ovat ensi vuonna vain 0,38 prosenttia bruttokansantuotteesta. Uskon, että perussuomalaiset tämän puheenvuoron jälkeen tulevat tekemään budjettiin ehdotuksia, joissa tätä määrärahaa korotetaan.

Samaan aikaan Pohjoismailla on suuri vastuu kriiseistä myös sitä kautta, miten toimimme esimerkiksi asevientikysymyksissä. Syyrian kriisistä, Syyrian sodasta ja niiden pakolaisista puhutaan paljon, mutta huomattavasti vähemmän esimerkiksi Jemenin tilanteesta. Jemenissä moni asiantuntija sanoo, että siellä voi olla edessä jopa uusi Syyria, Samaan aikaan moni Pohjoismaa on vienyt aseita Lähi-itään maihin, jotka käyvät sotaa ja sisällissotaa, esimerkiksi Jemeniin.

Arvoisa puheenjohtaja! Nämä ovat keinoja puuttua kriisin syihin, mutta niin kauan kuin pakolaisia on liikkeellä, niin kyllä meidän pitää yhteisesti toimia myös pakolaisten oikeuksien puolesta ja yrittää löytää yhteisiä korkeampia tasoja pakolaisten auttamiseen kaikissa Pohjoismaissa.

Skandinavisk oversættelse

Ärade ordförande! Det finns för närvarande fler flyktingar i världen än någonsin sedan andra världskriget. Det beror på kriserna: kriget i Syrien, det långvariga inbördeskriget i Somalia, å andra sidan hopplösheten, desperationen, bristen på framtidsutsikter i många länder till exempel i Afrika. Vi måste sträva efter att bekämpa kriserna, krigen och orsakerna till flyktingrörelsen så att människor inte tvingas ta till flykten. I det avseendet var jag glad över gruppen Nordisk frihets och Paula Bielers anförande, för hon sade att vi bör hjälpa människor på ort och ställe. Det måste betyda att Nordisk frihet ansluter sig till dem som kräver betydande höjningar av biståndsanslagen, för vad har de nordiska länderna för andra sätt än biståndsanslagen att ingripa i orsakerna till kriserna och hjälpa människor på ort och ställe? Vi hörde till exempel att Finlands anslag nästa år är bara 0,38 procent av bruttonationalprodukten. Jag tror att Sannfinländarna efter detta anförande kommer att göra förslag till budgeten där anslaget höjs. Samtidigt har Norden ett stort ansvar för kriserna också när det gäller vårt agerande till exempel i vapenexportfrågor. Det talas mycket om krisen i Syrien, kriget i Syrien och flyktingarna därifrån, men mycket mindre om till exempel läget i Jemen. Många experter säger att Jemen kan bli ett nytt Syrien. Samtidigt har många nordiska länder exporterat vapen till länder i Mellanöstern som utkämpar krig och inbördeskrig, till exempel Jemen. Ärade ordförande! Här är några sätt att ingripa i orsakerna till kriser, men så länge som det finns flyktingar i rörelse bör vi tillsammans arbeta för flyktingarnas rättigheter och försöka nå en högre nivå när det gäller att hjälpa flyktingar i alla nordiska länder.