305. Krista Mikkonen (Innlegg)

Ärade president! Valiokunta on käsitellyt tätä aloitetta laajasti ja kuullut monia kansainvälisiä asiantuntijoita. Prosessin myötä on löytynyt yhteinen kompromissi.

Ympäristörikollisuus on lyhyessä ajassa kasvanut yhdeksi järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimmista muodoista. Ympäristörikollisuus edistää korruptiota ja liittyy tyypillisesti muihin vakaviin rikoksiin, kuten veropetoksiin, huumekauppaan ja pakkotyöhön sekä rahanpesuun. Tähän vakavaan ja rajat ylittävään ongelmaan tarvitaan sekä kansainvälisiä että kansallisia ratkaisuja. Tarvitaan selkeää lainsäädäntöä, jonka avulla ympäristörikoksia voidaan torjua ja niistä voidaan rangaista nykyistä tehokkaammin. Siksi on mielenkiintoista, että sekä kansainvälisesti että EU:ssa kehitetään oikeudellisia puitteita ympäristörikollisuuteen liittyen. YK neuvottelee sitovaa sopimusta, joka mahdollistaa monikansallisten ja kansallisten yritysten saamisen vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista sekä varmistaa ympäristövahinkojen korjaamisen ja ekologisen ennallistamisen koko yrityksen arvoketjussa. OECD:n vastuullisen yrityskäyttäytymisen ohjeistus on juuri päivitetty. Se vaatii yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöt huomioivia ilmastotavoitteita ja strategioita, joissa korostetaan että "due diligence" -velvollisuus koskee koko arvoketjua. EU:ssa on meneillään useita eri hankkeita ympäristövahinkojen vähentämiseksi. Yksi näistä on ympäristörikosdirektiivi.

Valiokunnan mielestä Pohjoismaiden tulee ottaa johtoasema ympäristörikoksiin liittyvän rahanpesun estämisessä ja pysäyttää ongelman kasvaminen nykyistäkin suuremmaksi. Valiokunta ehdottaa yksimielisesti, että Pohjoismaat osallistuisivat asiaan kuuluviin kansainvälisiin keskusteluihin vakavien luonnonympäristöön kohdistuvien rikosten kriminalisoimiseksi sekä sodan että rauhan aikana. Valiokunta nostaa mietinnössään esille sen peruuttamattoman luonnon tuhon, mitä Venäjän hyökkäys aiheuttaa Ukrainassa, ja pitää tärkeänä, että vastuuvelvollisuus on tärkeää Ukrainan elpymisen kannalta.

Skandinavisk oversettelse

Ärade president! Utskottet har behandlat detta förslag ingående och hört många internationella experter. Processen har lett till en gemensam kompromiss.

Miljöbrottslighet har på kort tid blivit en av de mest lönsamma formerna av organiserad brottslighet. Miljöbrott främjar korruption och anknyter vanligen till andra allvarliga brott, såsom skattebedrägeri, narkotikahandel och tvångsarbete samt penningtvätt. Detta allvarliga och gränsöverskridande problem kräver både internationella och nationella lösningar. Det behövs entydig lagstiftning som gör det möjligt att bekämpa och effektivare utdöma straff för miljöbrott. Därför är det intressant att man både internationellt och inom EU nu utvecklar en rättslig ram för miljöbrottslighet. FN förhandlar om ett bindande avtal som gör det möjligt att ställa multinationella och nationella företag till svars för kränkningar av de mänskliga rättigheterna samt ser till att avhjälpande av miljöskador och ekologisk återställning ingår i företagens värdekedja. OECD:s riktlinjer om ansvarsfull affärsverksamhet har precis uppdaterats. De kräver att företagen ställer upp klimatmål och strategier som beaktar växthusgasutsläppen och betonar att ”due diligence”-skyldigheten berör hela värdekedjan. Inom EU pågår flera olika projekt för att minska på miljöskadorna. Ett av dessa är direktivet om miljöbrott.

Utskottet anser att de nordiska länderna bör ta en ledande roll i bekämpningen av penningtvätt som anknyter till miljöbrott och hindra problemet från att växa ytterligare. Utskottet föreslår enhälligt att de nordiska länderna ska delta i internationella förhandlingar som syftar till att kriminalisera allvarliga brott mot naturmiljön under såväl krig som fred. Utskottet lyfter i sitt betänkande fram den oåterkalleliga förstörelse av naturen som Rysslands anfall orsakar i Ukraina och anser att ansvarsskyldigheten är viktig för återhämtningen i Ukraina.