Korkea-asteen koulutus Suomessa

Korkeakoulutusta tarjoavat Suomessa yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Opetusta tarjotaan niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin.

Korkeakouluihin haetaan Opintopolku-sivustolta, josta saat myös lisätietoa koulutusmahdollisuuksista eri tasoilla. Lisätietoa hakemisesta saat sivulta Haku korkea-asteen koulutukseen Suomessa.

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulut antavat käytäntöön suuntautuvaa ja usein monialaista korkea-asteen opetusta, jonka pohjaksi soveltuvat lukio- tai ammatilliset opinnot. Opiskelemaan pyritään keväisin tai syksyisin yhteishaun ja yleensä valintakokeiden kautta. Kevään haun opetustarjonta on syksyä monipuolisempaa.

Tutkintoon johtava opiskelu ammattikorkeakouluissa on EU- ja Eta-maiden sekä Sveitsin kansalaisille maksutonta. Muiden maiden kansalaisilta saatetaan periä lukuvuosimaksu.

Suurin osa Suomen ammattikorkeakouluista on suomenkielisiä, mutta myös kokonaan ruotsinkielisiä ammattikorkeakouluja löytyy. Lisäksi useat ammattikorkeakoulut järjestävät englanninkielisiä opintokokonaisuuksia. Korkeakoulut päättävät omista kielitaitovaatimuksistaan itsenäisesti, joten tarkista suoraan korkeakoululta, miten todistat kielitaitosi.

Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen vie 3,5–4,5 vuotta, ja opintoihin kuuluu lukukauden mittainen työharjoittelujakso. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on mahdollista suorittaa sen jälkeen, kun opiskelija on ensin valmistunut soveltuvasta korkeakoulusta ja ollut alaan liittyvissä tehtävissä työelämässä vähintään kolme vuotta. Ylemmän tutkinnon suorittaminen kestää päätoimisesti opiskelevilla 1–1 ½ vuotta.

Yliopistot

Suomen- ja ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin pyritään pääsääntöisesti valtakunnallisen yhteishaun kautta. Useimmat, erityisesti englanninkieliset, maisteriohjelmat eivät ole mukana yhteishaussa, vaan niihin haetaan yliopistojen omien erillishakujen kautta. 

Alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaatintutkinnon tavoiteaika on kolme vuotta ja ylemmän eli maisterintutkinnon kaksi. Enimmillään kandidaatin- ja maisterintutkinnon suorittamiseen voi käyttää yhteensä seitsemän vuotta. Vallitsevana käytäntönä on, että tutkinto-opiskelijat suorittavat ensin kandidaatintutkinnon, jonka jälkeen heillä on oikeus suorittaa maisteriopinnot samalla laitoksella. Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua jatko-opintoihin.

Yliopistot toimivat joko yksi- tai kaksikielisinä (suomi ja/tai ruotsi). Lisäksi englanninkielistä opetusta ja tutkimusta on paljon.

Opiskelu yliopistossa on EU- ja Eta-maiden sekä Sveitsin kansalaisille maksutonta. Muiden maiden kansalaisilta saatetaan periä lukuvuosimaksu. Yliopistossa ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee kuulua ylioppilaskuntaan, jolla on oma jäsenmaksunsa.

Pohjoismainen korkeakoulusopimus

Pohjoismainen korkeakoulusopimus turvaa kaikille Pohjoismaissa asuville yhtäläiset oikeudet hakea julkiseen korkeakoulutukseen Pohjoismaissa samoin tai vastaavin ehdoin kuin maan omille asukkaille. Sopimuksen mukaan myös toisessa Pohjoismaassa vastaavassa koulutuksessa suoritetut opinnot luetaan hyväksi suomalaiseen korkeakoulututkintoon. Opintosuoritukset arvioi vastaanottava korkeakoulu. On hyvä selvittää etukäteen, mitä asiakirjoja Suomen korkeakoulut tarvitsevat opintojen hyväksilukemista varten.