Eero Suutari (Hovedindlæg)
Upplýsingar
Arvoisa rouva presidentti! Elinkeinovaliokunnan mielestä yhteistyöohjelman luonnoksessa nimetyt kolme pääpanostusaluetta ovat erikseenkin tärkeitä ja kiinnostavia osa-alueita. Pohjoismaiden kohtaamat väestökehityksen haasteet ovat tärkeä kysymys, joka edellyttää suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia panostuksia lähivuosina. Tässä Pohjoismaat voivat ja niiden pitääkin hyödyntää toistensa kokemuksia ja tehdä yhteistyötä tärkeissä panostuksissa.
Aiemman kesäkuun 2012 yhteistyöohjelmaluonnoksen perusteella valiokunta toivoi liityntää pohjoismaisen yhteistyön muiden sektoreiden toimintaan, esimerkiksi näkemystä siitä, miten ohjelma voi täydentää ja kehittää vihreän kasvun aloitetta. Sama koskee ohjelmaan sisältyviä arktisen alueen elinkeinokehityksen linjauksia, joita kuvaillaan useiden haasteiden ja ongelmien osalta, mutta liityntä käynnissä olevaan toimintaan puuttuu suurelta osin.
Valiokunnan mielestä ohjelmassa ei myöskään käsitelty sitä, miten pohjoismaisessa yhteistyössä tulisi suhtautua Pohjoismaiden ulkopuoliseen toimintaan EU:n, pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeri-yhteistyön saralla.
Ohjelmassa mainitaan lisäksi innovaatiopanostukset, mutta valiokunta katsoi, että tässä yhteydessä on tärkeä puhua tutkimus- ja innovaatiopanostuksista, sillä nämä kaksi osa-aluetta kuuluvat tiiviisti yhteen.
Kesäkuun ohjelmaluonnoksessa todettiin, että raja-alueyhteistyön lähtökohtana on, että pohjoismaiset raja-alueet ovat usein maansa syrjäseutualueita samalla, kun rajat sinänsä luovat esteitä yritysten ja työntekijöiden liikkuvuudelle rajojen yli. Valiokunnan mielestä tämä on väärä näkökulma, sillä esteet muodostuvat maiden erilaisista laeista ja säännöksistä sekä niiden soveltamisesta, ei itse rajoista. Valtioiden raja on vain maantieteellinen käsite.
Valiokunta toivoi suurempaa ja laajempaa kohdennusta, osallistumista, työtä ja näkökulmaa ohjelmassa mainittujen lakien, asetusten, direktiivien ja säännösten yhtenäistämiseen, soveltamiseen sekä toteuttamiseen. Syyskuun 2012 luonnoksessa, joita ministerit käsittelivät kokouksessa 11. lokakuuta, on otettu huomioon valiokunnan näkemykset, mistä valiokunta on kiitollinen.
Elinkeinovaliokunta kaipaa tulevaisuuden pohjoismaiseen aluepolitiikkaan kuitenkin selkeämpää visiota ja selkeämmin toimintaan suuntautuvaa lähestymistapaa. Koska yhteistyöohjelma on lähestulkoon valmis, ehdotetaan kuitenkin, että Pohjoismaiden neuvosto hyväksyisi ministerineuvoston ehdotuksen.
Arvoisa presidentti! Edellä esitetyn perusteella elinkeinovaliokunta ehdottaa, että Pohjoismaiden neuvosto suosittaa ministerineuvostolle, että se toteuttaa ministerineuvoston ehdotuksen uudeksi aluepoliittiseksi yhteistyöohjelmaksi vuosille 2013 – 2016 ministerineuvoston ehdotuksessa kuvatulla tavalla ja ottaen huomioon mietinnössä esitetyt näkemykset ja että se tulevissa toiminta- ja yhteistyöohjelmissa valitsee selkeämmin toimintaan suuntautuvan lähestymistavan sisältäen selkeitä tavoitteita ja toimia, joita voidaan seurata ja arvioida.
Skandinavisk oversettelse:
Ärade fru president! Näringsutskottet anser att de tre huvudsakliga satsningsområdena som nämns i utkastet till samarbetsprogram är viktiga och intressanta delområden också vart för sig. De nordiska länderna ställs inför utmaningar i befolkningsutvecklingen, och det är en viktig fråga som kräver stora ekonomiska och samhälleliga satsningar under de närmaste åren. Här kan och bör de nordiska länderna dra nytta av varandras erfarenheter och samarbeta i viktiga satsningar.
På basis av det tidigare utkastet till samarbetsprogram från juni 2012 önskade utskottet en koppling till andra sektorers verksamhet i det nordiska samarbetet, till exempel en synpunkt på hur programmet kan komplettera och utveckla initiativet till grön tillväxt. Detsamma gäller programmets linjedragningar om näringsutvecklingen i den arktiska regionen. Dessa beskrivs i anslutning till flera utmaningar och problem, men kopplingen till den pågående verksamheten saknas till stor del.
Utskottet anser att programmet inte heller behandlar frågan om hur vi i det nordiska samarbetet borde förhålla oss till utomnordisk verksamhet inom EU, den nordliga dimensionen och Östersjösamarbetet.
I programmet nämns också satsningar på innovation, men utskottet ansåg det viktigt att i detta sammanhang tala om satsningar på forskning och innovation eftersom dessa två delområden är tätt sammankopplade.
I programutkastet i juni konstaterades att utgångspunkten för samarbetet i gränsregionerna är att de nordiska gränsregionerna ofta är glesbygder i sina respektive länder, samtidigt som gränserna i sig skapar hinder för företagens och arbetstagarnas rörlighet över gränserna. Utskottet anser att detta är en felaktig synvinkel, för hindren består av olika lagar och bestämmelser i länderna samt hur de tillämpas, inte gränserna i sig. Statsgränser är bara ett geografiskt begrepp.
Utskottet önskade större och mer omfattande allokering, deltagande, arbete och perspektiv i förenhetligandet, tillämpningen och verkställandet av de lagar, förordningar, direktiv och bestämmelser som nämns i programmet. I utkastet från september 2012 som ministrarna behandlade vid mötet den 11 oktober har utskottets synpunkter beaktats, och det är utskottet tacksamt för.
Näringsutskottet efterlyser ändå en klarare vision och ett mer handlingsinriktat grepp i framtidens nordiska regionalpolitik. Eftersom samarbetsprogrammet är nästan färdigt föreslår utskottet dock att Nordiska rådet godkänner ministerrådets förslag.
Ärade president! Med utgångspunkt i ovanstående föreslår näringsutskottet att Nordiska rådet rekommenderar ministerrådet att genomföra ministerrådets förslag till nytt regionalpolitiskt samarbetsprogram för åren 2013 – 2016 på det sätt som beskrivs i ministerrådets förslag och med hänsyn till i betänkandet framförda synpunkter, samt att det i kommande handlings- och samarbetsprogram väljer ett mer handlingsinriktat grepp inklusive klara mål och åtgärder som kan följas upp och bedömas.