Timo Soini (Indlæg)

Pohjoismaiden neuvoston presidentti! Kollegat! Neuvoston jäsenet! Epävarmuus on lisääntynyt sekä maailmanlaajuisesti että lähialueillamme. Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja sotilaalliset toimet lähialueillamme ovat lisääntyneet. Vallitseva turvallisuuspoliittinen tilanne sai alkunsa Venäjän toteuttamasta Krimin laittomasta liittämisestä ja Venäjän luomasta epävakaudesta Itä-Ukrainassa. EU on vastannut Venäjän Ukrainaan kohdistamaan aggressioon muun muassa asettamalla pakotteita. Näihin Venäjä on reagoinut vastapakotteilla. Nato on vuorostaan reagoinut Venäjän toimiin jäädyttämällä käytännön yhteistyötä Venäjän kanssa ja lisäämällä näkyvyyttä Itämeren alueella. Itämeren turvallisuuspoliittinen merkitys Natolle on kasvanut. Venäjän ja lännen väliset suhteet ovat kiristyneet Itämeren alueella. Tässä tilanteessa Ruotsin ja Suomen edun mukaista on kehittää Nato-kumppanuutta.

Venäjän sisäinen kehitys on valitettavasti muuttunut epädemokraattisempaan suuntaan. Venäjää ei kuitenkaan saa eristää, vaan tärkeissä globaaleissa kysymyksissä meidän on pidettävä keskusteluyhteyttä yllä. Arvostammekin suuresti Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyöohjelman jatkumista Luoteis-Venäjällä.

Presidentti! Tällä hetkellä lähes 65 miljoonaa ihmistä on jättänyt asuinseutunsa. Haastava siirtolaisuus- ja pakolaisuustilanne vaatii yhteisiä toimia myös Pohjoismailta. Rauhanvälitys, kehittämistoimet ja vakauttamistoimenpiteet kuuluvat kaikkein tehokkaimpiin keinoihin ehkäistä konflikteja, joiden vuoksi ihmiset joutuvat pakenemaan.

Syyrian tilanne on syksyn aikana pahentunut nopeasti. Syyrian hallinto ja sen tukijat ovat päävastuussa tilanteen eskaloitumisesta ja siviileihin kohdistuvasta silmittömästä väkivallasta. Laittomuuksiin eli sotarikoksiin tai muihin vakaviin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet henkilöt on asetettava vastuuseen. Pohjoismaat ovat johdonmukaisesti korostaneet, että konflikti voidaan ratkaista ainoastaan poliittisin neuvotteluin. Olemme antaneet YK:n Syyria-lähettiläälle täyden tukemme tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Pohjoismaat ovat jatkaneet merkittävää panostaan auttaakseen konfliktin uhreja Syyriassa ja sen naapurimaissa.

Pohjoismaiden hallitukset ovat kaikki selvin sanoin tuominneet Turkissa 15. heinäkuuta tapahtuneen vallankaappausyrityksen ja antaneet tukensa Turkin demokraattisille toimielimille. Oikeusvaltioperiaate ja perus- ja ihmisoikeudet ovat avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan perusta myös poikkeustilan aikana. Vuoropuhelun ja yhteistyön jatkaminen ja syventäminen Turkin kanssa on tärkeää. Ihmisoikeuksista on pidettävä kiinni.

Pääministeri May on ilmoittanut Britannian jättävän eroilmoituksen viimeistään maaliskuussa 2017. Lisäksi neuvotellaan EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Kaikki Pohjoismaat ovat osa EU:n sisämarkkinoita. Neuvottelut ovat meille tärkeitä ja toivomme niiden myös luovan perustan tiiviille yhteistyölle Britannian kanssa yhteisissä turvallisuushaasteissa myös Brexitin jälkeen.

Washingtonissa 13.5.2016 järjestetty Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ja viiden Pohjoismaan välinen huippukokous oli onnistunut. Kokous osoitti, että Yhdysvallat ja Pohjoismaat ovat samoilla linjoilla monissa kansainvälisissä kysymyksissä ja että Pohjoismaat ovat Yhdysvalloille tärkeä yhteistyökumppani. Tämä pätee myös vallan vaihtuessa Yhdysvalloissa.

Presidentti! Pohjoismaat ovat kuuluneet aina YK:n vahvimpiin tukijoihin sekä taloudellisesti että poliittisesti. Uusi kestävän kehityksen Agenda 2030 vastaa hyvin laajalti pohjoismaisia arvoja ja tavoitteita. Pohjoismaat usein puhuvat yhdellä äänellä YK-asioissa. Tämä on luonnollista. Me olemme Pohjolassa hyviä naapureita ja tiedämme, mitä rauhanomainen yhteistyö ja rakentava vuoropuhelu ovat käytännössä. Tämä kokemus on myös arvokasta YK:ssa. Tässä valossa on hyvä, että Ruotsi valittiin YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. Tämä mahdollistaa meille kaikille paremman tiedonkulun.

Arvoisa presidentti! Vielä lopuksi: Pohjoismailla on usein samankaltaisia tavoitteita ja yhteinen lähtökohta, kun kyseessä on kehitys, arktiset asiat ja muut luontoa koskevat asiat. Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden vuonna 2017 ja Islanti nousee puheenjohtajaksi 2019. Tämä on meille erinomainen mahdollisuus tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Arktiset alueet ovat meidän kaikkien koti.

Skandinavisk oversettelse:

Ärade president för Nordiska rådet! Kolleger! Rådsmedlemmar! Osäkerheten har ökat både globalt och i våra närområden. Det säkerhetspolitiska läget i Europa har förändrats och den militära aktiviteten i våra närområden har ökat. Det rådande säkerhetspolitiska läget fick sin början då Ryssland på olaglig väg annekterade Krim och skapade instabilitet i östra Ukraina. EU har besvarat Rysslands aggression mot Ukraina bland annat med att införa sanktioner. Ryssland har reagerat på dessa med egna sanktioner. Nato har i sin tur reagerat på Rysslands handlingar med att frysa ner det praktiska samarbetet med Ryssland och öka sin närvaro i Östersjöregionen. Östersjöns säkerhetspolitiska betydelse för Nato har vuxit. Relationerna mellan Ryssland och väst har blivit mer spända i Östersjöregionen. I det här läget är det ändamålsenligt för Sverige och Finland att utveckla sitt partnerskap med Nato.
Rysslands interna utveckling har tyvärr förändrats i en odemokratisk riktning. Vi får emellertid inte isolera Ryssland utan i viktiga globala frågor måste vi upprätthålla en dialog. Vi sätter stort värde på att Nordiska ministerrådets samarbetsprogram i sydvästra Ryssland fortsätter.
President! Nästan 65 miljoner människor har lämnat sina hem. Utmaningarna med migrations- och flyktingsituationen kräver gemensamma åtgärder också av de nordiska länderna. Medling, utveckling och stabiliseringsåtgärder hör till de allra effektivaste sätten att förebygga konflikter som driver människor på flykt. 
Läget i Syrien har försämrats snabbt under höstens lopp. Syriens regim och dess allierade bär huvudansvaret för att situationen eskalerat och för det urskiljningslösa våldet mot civila. Personer som gjort sig skyldiga till olagligheter, alltså krigsförbrytelser eller andra allvarliga internationella brott, bör ställas inför rätta. De nordiska länderna har konsekvent påpekat att konflikten bara kan lösas genom politiska förhandlingar. Vi har gett FN:s Syrienambassadör vårt fulla stöd för att uppnå detta mål. De nordiska länderna har fortsatt sin betydande satsning på att hjälpa offren i Syrien och dess grannländer.
Regeringarna i de nordiska länderna har alla i klara ordalag fördömt kuppförsöket i Turkiet den 15 juli och uttryckt sitt stöd för de demokratiska institutionerna i Turkiet. Rättsstatsprincipen och de grundläggande mänskliga rättigheterna är grunden för ett demokratiskt samhälle också vid undantagstillstånd. Det är viktigt att upprätthålla och fördjupa dialogen med Turkiet. Vi måste hålla fast vid de mänskliga rättigheterna.
Premiärminister May har meddelat att Storbritannien kommer att lämna in sin begäran om utträde senast i mars 2017. Dessutom förhandlar EU och Storbritannien om sina framtida relationer. Alla nordiska länder hör till EU:s inre marknad. Förhandlingarna är viktiga för oss och vi hoppas att de också lägger en grund för ett nära samarbete med Storbritannien i de gemensamma säkerhetsutmaningarna också efter Brexit. 
De fem nordiska ländernas toppmöte med Förenta Staternas president Barack Obama i Washington 13.5.2016 var lyckat. Mötet visade att Förenta Staterna och de nordiska länderna är på samma våglängd i flera internationella frågor och att de nordiska länderna är en viktig samarbetspartner för Förenta Staterna. Detta gäller också efter ett maktskifte i Förenta Staterna.
President! De nordiska länderna har alltid hört till de största anhängarna av FN både ekonomiskt och politiskt. Agenda 2030 för hållbar utveckling motsvarar i hög grad de nordiska värderingarna och målen. De nordiska länderna talar ofta med en röst i FN-frågor. Det är naturligt. Vi är goda grannar i Norden och vet vad ett fredligt samarbete och en konstruktiv dialog innebär i praktiken. Denna erfarenhet är värdefull också i FN. Mot den bakgrunden är det bra att Sverige valdes in i FN:s säkerhetsråd som en av de icke-permanenta medlemmarna. Det möjliggör ett bättre informationsflöde för oss alla.
Ärade president! Till slut: De nordiska länderna har ofta liknande målsättningar och en gemensam utgångspunkt beträffande utveckling, arktiska frågor och andra frågor om naturen. Finland övertar ordförandeskapet i Arktiska rådet år 2017 och Island blir ordförande 2019. Detta är en ypperlig chans till internationellt samarbete för oss. Den arktiska regionen är allas vårt hem.