Kai Mykkänen (Svar på spørgsmål)

Kiitoksia ytimekkäästä kysymyksestä. Valitettavasti, toisin kuin Ruotsissa, Suomessa valtionvelka on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Me olemme olleet taloudellisesti historiamme pisimmässä taantumassa. Olemme joutuneet leikkaamaan yksistään tälläkin hallituskaudella yhteensä yli neljä miljardia valtion menoja, ja edelleen meidän seuraavalla kehysbudjettikaudella valtio käyttää joka vuosi enemmän euroja kuin tienaa verotuloilla. Valitettavasti velkaa otetaan tulevinakin vuosina lisää, vaikkakin velan suhde bruttokansantuotteeseen näyttäisi olevan onneksi taittumassa, kun meilläkin talous jälleen kasvaa.

Tämä on se tausta siihen, että kun on jouduttu tekemään kipeitä leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetuksessa, kaikilla alueilla Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin myös kehitysyhteistyöhön on kohdistunut leikkauksia. Todella, niin kuin kysyjä sanoi, niin nyt kehitysyhteistyön osuus on ensi vuonna noin 0,38 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Toki Suomi on myös sitoutunut YK:n 0,7 prosentin tavoitteeseen. Esimerkiksi meidän hallitusohjelmassamme todetaan, että toivottavasti kun, ja luulen näin tapahtuvan, talouskasvu vakiintuisi paremmalle tolalle ja saamme ennen kaikkea velkaantumisen aidosti loppumaan Suomessa, silloin on aika keskustella sitten tietysti myös tämän ODA-prosentin tasosta.

Onneksi samalla kun prosenttia on haasteellista nostaa, koska myös bruttokansantulo on jälleen noususuunnassa, euromääräisesti meillä määrärahat kuitenkin kasvavat. Esimerkiksi ensi vuonna tämän vuoden tietoisilla päätöksillä on nyt noin 13 milj. euroa enemmän rahaa käytössä kuin miltä aiemmin näytti. Tulevina vuosina se ero tulee kasvamaan. Sikäli pystymme jonkin verran panostamana prioriteettialueille enemmän rahaa pikkuhiljaa.

Toki on iso kysymys, millä vauhdilla pitäisi päästä ikään kuin rajuun nostoon. Silloin puhutaan sitten sellaisista tasonkorotuksista, jotka tällä hetkellä valtiotaloudessa eivät ole mahdollisia.

Skandinavisk oversættelse

Tack för en koncis fråga. Tyvärr har statsskulden i Finland i motsats till Sverige fördubblats under de senaste tio åren. Vi har upplevt den längsta lågkonjunkturen i vår historia. Vi har tvingats skära ner statens utgifter med över fyra miljarder euro enbart under den här regeringsperioden, och även under vår följande budgetramperiod använder staten mer pengar än den tjänar i form av skatteintäkter. Tyvärr växer vår skuld även under kommande år, trots att skulden i förhållande till bruttonationalprodukten lyckligtvis ser ut att minska då vår ekonomi åter växer. Det här är bakgrunden till att också utvecklingssamarbetet har drabbats av nedskärningar, då vi tvingats göra smärtsamma nedskärningar i social- och hälsovårdstjänsterna, undervisningen, på alla områden i Finland de senaste tio åren. Liksom ledamoten sade är utvecklingssamarbetets andel nästa år omkring 0,38 procent av bruttonationalprodukten. Visserligen har också Finland förbundit sig till FN:s mål om 0,7 procent. Till exempel i vårt regeringsprogram konstateras det att då den ekonomiska tillväxten stabiliseras på en högre nivå, vilket jag tror kommer att ske, och framför allt då vi får slut på skuldsättningen i Finland, så är det dags att diskutera också denna ODA-procent. Samtidigt som det är en utmaning att höja procenten stiger anslagen lyckligtvis dock räknat i euro, eftersom bruttonationalprodukten återigen växer. Tack vare medvetna val i år har vi till exempel omkring 13 miljoner euro mer än väntat nästa år. Under kommande år kommer skillnaden att öka. Såtillvida kan vi småningom satsa litet mer pengar på de prioriterade områdena. Dock är det en viktig fråga hur fort vi borde kunna höja nivån kraftigt. Då handlar det om sådana nivåhöjningar som för närvarande inte är möjliga i våra statliga finanser.